SUTKI. Se ei mitään. Jos hän toista auttaa, siinä tekee oikein miehen työn.
NIKKINEN (naurahdellen). Mutta eipäs vaan nyt näy tytärtä, vai eikö liene Anna kotona.
SUTKI (iskien silmää). Odottavan käy aika pitkäksi, niinhän on vanha tuttu lause… Sinulle tämä sopii asunnoksi mainiosti uittoaikana. Huoneet puhtaat, sievästi sisustetut.
NIKKINEN (veitikkamaisesti). Oikein puhuttu, veliseni, ja mikä vielä parempi huoneita? (Nauraen) On, näet, sievä teeterska ja tarjoilija soma talossa.
SUTKI (Nauraen). Monenmoista hyvää tietenkin.
Kymmenes kohtaus.
EDELLISET, METSOLA, SANNA ja ANNA (puhtaasti ja somasti puettuina).
SANNA (kätellen). Terve tultuanne, hyvät vieraat! Kyllä täällä nyt jo vieraan vastuuttelee, kun on huoneet kerta kunnossa.
SUTKI (kohteliaasti). En ole monessa paikassa nähnyt tämänlaisia huoneita. Huonekalut myös ovat kunnolliset… kelpaa kyllä täällä asua.
SANKA (mielissään). Menettelee kyllä talonpoikasille, vaikka ei nämä kovin somat liene.