METSOLA (ällistyneenä). Jo tämä kuuluu vallan oudolta.
HONKANEN. Teki se isännällekin aika jutkun, osa tukkirahoista kun meni sinne.
METSOLA. Teki, teki loven kerrassansa! (Reippaasti) Mutta eipä hätää siltä minulla. Onpa teidän herra takuussa.
HONKANEN (nauraen). Tarkoitatte herra Nikkistä?
METSOLA. Niinpä niin. (Äkäisesti) Mikä siinä sitten on naurettavaa?
1:n TUKKIMIES (pilkallisesti). Jos tuppurainen tappuraista takaa, silloin velan laita lienee niin ja näin!
METSOLA (kiivastuen). Mitä sinä siinä lörpöttelet! Sinä et tiedä asioistamme.
1:n TUKKIMIES (pöyhkeästi). Tiedän että kauppiaalla on velkaa kolme kertaa yli varainsa. Tiedän että Nikkinen on köyhä, köyhempi kuin kirkon rotta. — Vanhat juoma- ja peliveikot oltiin.
(Menee ilkkuen perälle, tukkimiesten joukkoon).
Kolmastoista kohtaus.