Iloinen juhla.
(Rouva Lenngrénin mukaan).
Kyökki-kalut kalski pappilassa,
Piiat juhla-puvuin liehuivat;
Hyvänhajuisessa kuohinassa
Paistit liesikolla purskuivat.
Vanha papin-muori tipsutellen
Hääri toimissansa ympäri;
Avain-kimppuansa näppiellen
Hurskas tuleville nyykkäsi.
Astui siistimmässä asussansa
Vuoroin kyökistä ja salihin;
Liinan pani mitä hienoimpansa
Pöydälle ja rihla-pikarin.
Minkästähden on nyt hoppu moinen
Pappilassa ja nuo laitokset?
Tämä juhlallisuus erikoinen,
Kaalit, tortut, liha-kokkareet?
Kenen on tuo sauva kulunnainen
Tuolla kukka-seppeleinensä? —
Tänään pappi-vanhus armahainen
Täyttävä on seitsenkymmentä.
Muorinsa jo neljäkymmenennen
Kerran oli kestit laittanut
Tänähän ja yhtä monest' ennen
Ukkoansa ihastuttanut.
Joutunut jo oli lounas-hetki
Salaa vierahatki saapuivat;
Muori mielessänsä ilon kätki,
Aikehensa kun niin luontuivat.
Eukko hurskas oli onnitellut
Varahin jo ukko-vanhustaan;
Uudis-halatilla kääriellyt,
Kahvin tuonut varsin makean.