— Vai niin, mutta minä en usko kaitselmukseen.
— Mutta kuinka siinä tapauksessa voitte uskoa Jumalaan? kysyi Syed
Muhammed.
— En usko Jumalaankaan.
Koko seurue säpsähti, aivan kuin joku olisi sanonut: »Siinä nyt kuulitte?», ja Aziz kohotti hetkiseksi katseensa häpeillen.
— Onko totta, että melkein kaikki englantilaiset ovat nykyjään jumalankieltäjiä? kysyi Hamidullah.
— Sivistyneet, ajattelevat ihmisetkö? Siihen voi kyllä vastata myöntävästi, vaikka he eivät pidäkään tuosta nimityksestä. Totuus on se, että länsimaat ajattelevat nykyjään liian vähän uskoa ja epäuskoa. Noin viisikymmentä vuotta takaperin tahi vielä silloinkin, kun te ja minä olimme nuoria, hälistiin siitä paljon enemmän.
— Huononeeko siellä moraalikin?
— Se riippuu kokonaan siitä, mitä tarkoitatte moraalilla. Omasta puolestani luulen senkin huononevan.
— Suokaa minulle anteeksi, jos kysyn, millä oikeudella Englanti siinä tapauksessa pitää hallussaan Indiaa?
— Kas niin, jälleen politiikkaa! Tähän kysymykseen en halua lainkaan kajota. Omasta puolestani olen täällä senvuoksi, että olin työn tarpeessa. En voi sanoa teille, miksi Englanti on täällä, enkä sitäkään, onko sillä mitään oikeutta olla täällä. Se käy yli ymmärrykseni.