— Kysykää tohtori Panna Lalilta.
— Saanko olla aivan varma siitä, ettei läsnäoloni väsytä teitä?
— Saatte varmasti. Pienessä huoneessanihan on jo kuusi henkeä. Olkaa hyvä ja istuutukaa, jos vain voitte suoda anteeksi muodollisuuksien puutteen. Hän kääntyi jatkamaan keskusteluaan Rafin kanssa, jota opettajan tulo oli kauhistuttanut, koska hän oli koettanut levittää juoruja hänestä. Nyt hän halusi livistää tiehensä.
— Hän on sairas eikä ole sairas, sanoi Hamidullah tarjoten savukkeita. — Ja minä puolestani luulen useimpain meistä olevan samanlaisessa tilassa.
Fielding oli samaa mieltä hänen kanssaan; hän ja tuo miellyttävän hienotunteinen asianajaja tulivat hyvin toimeen keskenään. He olivat iloisen tuttavallisia ja alkoivat luottaa toisiinsa.
— Koko maailma näyttää olevan kuolemaisillaan eikä kuitenkaan kuole, minkävuoksi meidän pitää uskoa varjelevan kaitselmuksen olemassaoloon.
— Ah, se on totta, oikein totta! sanoi ylikonstaapeli, joka luuli heidän ylistävän uskontoa.
— Onko se totta herra Fieldinginkin mielestä?
— Mikä sitten? Maailma ei ole kuolemaisillaan. Olen siitä aivan varma.
— En tarkoittanut sitä, vaan kaitselmuksen olemassaoloa.