»Te ette tehnyt sitä, ettehän, herra Bridge?» Tytön äänessä oli melkein rukoileva sointu.
»Jos tarkoitatte pankin kassan rosvoamista», vastasi Bridge, »niin siinä en ollut mukana, neiti Barbara. En tiennyt siitä mitään edeltäpäin sen enempää kuin Benito ja Tonykään — he sen tosiasiallisesti huomasivatkin, kun taas minä silloin nukuin huoneessani pankin yläpuolella.»
»No, miten sai rosvo sitten sen hevosen, Brazosin?» kysyi Grayson. »Sen tahtoisin tietää.»
»Teidän on kysyttävä sitä häneltä, herra Grayson», vastasi Bridge.
»Villa kyllä kysyy sitä häneltä saatuaan hänet käsiinsä», tokaisi Grayson; »mutta luultavasti hän sitä ennen saa kaikki haluamansa tiedot teiltä. Hän on Cuivacassa huomenna, ja niin olette tekin.»
»Aiotteko siis jättää minut kenraali Villan käsiin?» tiedusti Bridge. »Aiotteko luovuttaa Yhdysvaltain kansalaisen tuolle teurastajalle, vaikka tiedätte, että hänet siinä tapauksessa ammutaan neljänkolmatta tunnin kuluessa?»
»Ampuminen on liian hyvä kuolema hevosvarkaalle!» vastasi Grayson.
Barbara kääntyi kiihkeästi isänsä puoleen.
»Ethän salli herra Graysonin tehdä sitä?» hän pyysi.
»Herra Grayson tietää parhaiten, miten tällainen asia on hoidettava, Barbara», vastasi isä. »Hän on tilanhoitajani, enkä tahdo millään tavoin sekaantua hänen toimintaansa.»