Barbara Harding ei ollut koettanutkaan huutaa, sillä heti vangiksi jouduttuaan hän oli huomannut olevansa intiaanien käsissä, ja sen perusteella, mitä hän oli kuullut idässä olevassa vuoristossa vielä asustavasta vähäisestä pimaniheimosta, hän tiesi heidän voivan aivan rauhallisesti survaista puukon hänen rintaansa.
José oli pimani, ja tytön päähän juolahti heti, että José oli mukana panemassa toimeen hänen ryöstöään tai oli ainakin ollut sitä suunnittelemassa. Siksi hän ei pelännyt minkäänlaista väkivaltaa, koska José oli aikoinaan ollut kuuluisa saamiensa lunnaiden lukumäärästä ja suuruudesta.
Hänen isänsä maksaisi vaaditun summan, hänet palautettaisiin, eikä hänelle koituisi koko seikkailusta muuta haittaa kuin joitakuita päiviä kestävä epämukavuus ja rasitus. Tällä tavoin järkeiltyään hän helposti pysyi rauhallisena ja maltillisena.
Sillä aikaa kun Barbaraa vietiin itään päin, ratsasti Billy Byrne yhä vain pohjoista kohti. Hän aikoi poiketa Josén majalla viemässä sen sanoman, jonka Pesita oli pyytänyt häntä toimittamaan perille. Sitten hän katoaisi läntiseen vuoristoon, yhtyisi Pesitaan ja yllyttäisi tätä lähtemään uudelle ryöstöretkelle jonkun kenraali Francisco Villan suosiman henkilön rancholle, sillä Billy ei sietänyt Villaa.
Hän olisi mielihyvin käväissyt vierailulla El Orobon rancholla ja sen hoitajan luona; mutta se seikka, että sen omistaja oli Anthony Harding ja että hän ja Barbara oleskelivat siellä, riitti karkoittamaan Billyn mielestä kaikki sillä tavoin tyydytettävän koston ajatukset.
»Kenties pääsen häneen käsiksi myöhemmin», hän mietti, »kun hän on poissa rancholta. En totisesti pidä siitä jukopäästä. Hänet pitäisi panna valjaisiin kuin härkä ja taltuttaa!»
Billy laskeutui ratsailta Josén majan edustalla kello neljä aamulla.
Hän kolkutti ovelle, kunnes ukko tuli avaamaan.
»Kas!» huudahti José nähdessään, kuka hänen varhainen vieraansa oli.
»Te selviydyitte niiden kynsistä! Sepä mainiota!» Vanhus hihitti.
»Pari, kolme tuntia sitten lähetin Pesitalle sanan, että Villan miehet
vangitsivat kapteeni Byrnen ja veivät hänet Cuivacaan.»
»Kiitos!» sanoi Billy. »Pesita tahtoo, että lähetätte Estebanin hänen luokseen. Viime yönä en saanut tilaisuutta ilmoittaa sitä teille, kun piikkimiehet kuhisivat ympärillämme, minkä vuoksi pistäydyin tänne nyt palatessani vuorille.»
»Lähetän Estebanin tänä yönä, jos saan hänet käsiini; mutta siitä en ole varma. Esteban on liikkeellä Grayson-sian asioilla.»