Vaquerot eivät enää kiinnittäneet häneen huomiota, ja hän poistui hevosensa luokse. Mutta noustuaan ratsaille ja päästyään ulos kaupungista hän lähti omituiseen suuntaan siihen nähden, että hänen kotinsa oli idässä päin, sillä hän ohjasi ratsuaan luoteista kohti.
José oli ratsastanut pitkän matkan sen jälkeen kun Billy oli aamulla lähtenyt hänen hökkeliltään. Hän oli käynyt lännessä päin, erään Pesitan kannattajan pienellä rancholla. Viimemainittu oli lähettänyt pojan viemään rosvolle sanaa, että kapteeni Byrne oli karannut Villan miesten käsistä, ja José oli saapunut Cuivacaan kiertoteitse, ratsastaen kaupunkiin idän puolelta.
Nyt hän lähti taaskin tapaamaan Pesitaa, mutta tällä kertaa hän vei tiedon itse. Pesita oli leirissä, ja pyydettyään tupakkaa ja savukepaperia kävi intiaani vihdoin käsiksi asiaansa.
»José tuli suoraan Cuivacasta», hän alkoi, »ja siellä hän joi kaikkien El Orobon ranchon meksikkolaisten vaquerojen seurassa — kaikkien, kenraali, käsitättehän. Esteban kuuluu ryöstäneen El Orobon ranchon kauniin señoritan, ja vaquerot kertoivat Josélle, että kaikki amerikkalaiset vaquerot ovat lähteneet häntä etsimään — kaikki, kenraali, ymmärrättehän. Tällaisina vaarallisina aikoina on kummallista, että gringot ovat jättäneet El Orobon niin suojattomaksi. Siellä ovat vain rikas herra Harding, kaksi talouspalvelijaa ja yksi kiinalainen.»
Pesitan teltan viereisessä teltassa loikoi vuodehuovillaan mies. Kuullessaan puhujan äänen, vaikka se olikin hiljainen, hän nosti päätään ja alkoi kuunnella. Hän erotti joka sanan, ja hänen otsansa rypistyi. Barbara ryöstetty! Herra Harding melkein yksin rancholla! Ja se kaikki Pesitan tiedossa!
Bridge nousi pystyyn. Hän kiinnitti panosvyön uumenilleen ja otti pyssynsä, ryömi sitten telttansa peräseinän alitse ja lähti hitaasti astelemaan lieassa olevia hevosia kohti.
»Kas, herra Bridge», virkkoi hauska ääni hänen korvaansa. »Minne matka?»
Bridge kääntyi katsomaan Rozalesin hymyileviä, ilkeitä kasvoja.
»Eipä juuri minnekään», hän vastasi. »Aioin lähteä katsomaan, saisinko ammutuksi jonkun otuksen. On kauhean yksitoikkoista istua paikoillaan tekemättä mitään.»
»Señor», myönsi Rozales. »Niin minustakin. Mennään yhdessä — minä tiedän, missä on parhaat toiveet saada jotakin ammutuksi.»