Bridge sai ensiapua sanitääreiltä, jotka vakuuttivat Billylle, ettei hänen ystävänsä henki ollut vaarassa. Herra Harding ja Barbara saivat majapaikan erään upseerin puolison luona, ja tämän perheen arkihuoneessa Billy kohtasi Barbaran yksin.
Kun Billy astui sisään, katsahti tyttö häneen päin kasvoillaan surumielinen ilme. Barbara aikoi tiedustaa, kuinka hänen haavansa laita oli, mutta ei saanut siihen tilaisuutta.
»Tulin sinua noutamaan», sanoi Billy. »Luovuin sinusta kerran, kun luulin, että sinun olisi parasta saada puoliso oman luokkasi keskuudesta. Nyt en enää luovu sinusta. Sinä olet minun — olet minun tyttöni, ja minä otan sinut mukaani. Lähdemme mahdollisimman nopeasti Galvestoniin ja sieltä Rioon. Sinä olit minun paljon aikaisemmin kuin Bridge sinut näki. Hän ei saa sinua. Sinua ei saa kukaan muu kuin minä, ja jos joku koettaa estää minua saamasta sinua, niin tapan hänet.»
Hän astui eteenpäin askeleen, tullen likelle tyttöä. Barbara ei peräytynyt — hän vain katsoi suoraan Billyyn ihmettelevin silmin. Billy tarttui rajusti hänen käsivarteensa.
»Sinä olet minun tyttöni!» huusi mies käheästi. »Suutele minua!»
»Maltahan!» pyysi Barbara. »Sanohan ensin, mitä tarkoitit sillä, ettei Bridge saa minua. En ole tiennyt Bridgen rakastavan minua enkä totisesti ole halunnut tulla hänen omakseen. Oi, Billy, miksi et tehnyt tätä jo aikoja sitten? Kuukausia takaperin New Yorkissa olisin tahtonut sinun ottavan minut, mutta sinä jätit minut toiselle miehelle, jota en rakastanut.
— Luulin, ettet enää pitänyt minusta, Billy, ja koko ajan, jonka olemme olleet yhdessä täällä — siitä alkaen, kun tapasimme toisemme siellä konttorin perähuoneessa — olet koettanut osoittaa minulle, etten merkitse sinulle mitään. Ota minut, Billy! Vie minut, mihin maailman nurkkaan menetkin! Minä rakastan sinua ja olen valmis olemaan vaikka orjasi — kunhan vain saan olla sinun luonasi.»
»Barbara!» huudahti Billy Byrne, mutta sitten hänen äänensä tukahtui, kun punaiset, lämpimät huulet painautuivat hänen huuliaan vasten.
Puolta tuntia myöhemmin Billy meni kadulle, aikoen läheiselle rautatieasemalle ostaakseen matkaliput kolmelle henkilölle Galvestoniin, Teksasiin.
Anthony Harding oli hänen muassaan. Vanhus oli kallistanut korvansa Barbaran rukouksille ja vihdoinkin suostunut tukemaan Billy Byrneä tämän pakoillessa lain kouraa tai ainakin auttamaan häntä sellaiseen paikkaan, jossa Billy uudella nimellä voisi alottaa uutta elämää Anthony Hardingin vävypoikana.