»Oi, mutta tahtoisin nousta ratsastamaan, jos saan sen tehdä ja jos Eva herättää minut.»
»Hänellä on oikea sisu», huomautti eversti, sitten kun Shannon oli toivottanut hyvää yötä ja poistunut huoneisiinsa.
»Niin totisesti onkin», yhtyi Custer. »Hän on oikea helmi tytöksi.»
»Hän on suorastaan jumalallinen», korosti Eva.
Omassa huoneessaan Shannon tuskin ennätti vuoteeseensa, kun hän jo oli unessa.
XVI.
Shannon heräsi vasta kello neljä seuraavana aamuna. Samassa heräsi myöskin huumausaineen tarve. Se kalvoi häntä säälimättä. Mutta sittenkin, kun hän antoi sille perään, tuotti hänelle tyydytystä se tieto, että hän tällä kertaa oli tullut toimeen ilman tuota hienoa, valkeata jauhetta kauemmin kuin milloinkaan muulloin alettuaan sitä käyttää. Hän otti vain kolmannen osan tavallisesta annoksestaan.
Kun Eva kello puoli kuusi koputti ovelle, nousi Shannon vuoteesta ja pukeutui kuumeisen hätäisesti välttääkseen himon palaamista. Se ei täydelleen onnistunut, mutta hän kykeni vastustamaan sitä kyllin kauan ehtiäkseen pukeutua ja rientää pois pienen, mustan rasian lähettyviltä.
Sinä päivänä hän meni Custerin, Evan ja Guyn seurassa sikäläiseen kerhoon, ja he palasivat vasta niin myöhällä, että ennättivät parhaiksi uida ennen päivällistä. Ja jälleen hän torjui himonsa pukeutuessaan ateriaa varten. Päivällisen jälkeen tanssittiin, ja taaskin hän huoneisiinsa päästessään oli ruumiillisesti niin väsynyt, ettei jaksanut ajatella muuta kuin unta. Päivällä he olivat pelanneet golfia, joten hänellä oli ollut yllin kyllin liikuntoa kuumassa päivänpaahteessa, ja hyvä seura oli pitänyt myöskin hänen mielensä hupaisessa vireessä, joten vanha vihollinen ei ollut häntä vaivannut.
Varhain aamulla hänen oli jälleen kamppailtava heltymättömän ahdistajansa kanssa. Tällä kertaa hän taisteli uljaasti, mutta kärsi tappion.