»Olen katsellut sitä kahdenkolmatta vuoden aikana», vastasi vanhempi Pennington, »ja joka vuosi se on käynyt minusta yhä ihastuttavammaksi. Se ei milloinkaan muutu, mutta sittenkään ei se ole kahta kertaa samanlainen. Katsopa noita purppuraisia salvioita ja villin tattarin muodostamia kirkkaampia läikkiä tuolla ja siellä täällä vaivaistammien seassa kasvavia, ihania, vaaleanvihreitä manzanitoja — ne ovat kukkuloiden diadeemin säihkyviä jalokiviä! Ja tuota vuorien kevyttä utua, joka tuntuu siirtävän ne hiukan tuonnemmaksi keskikohdalta oivalliseksi taustaksi kauniille kummuille, jotka Korkein taiteilija on nyt sivellyt kankaalleen. Tunnin kuluttua hän maalaa toisen mestaritaulun ja illalla uuden ja aina vain uusia, ei koskaan kahta samanlaista eikä milloinkaan sellaista, jonka kuolevainen kykenisi jäljentämään; ja sen kaiken meitä varten, puita meitä varten, jos vain sydämemme ja sielumme ovat alttiit näkemään!»
»Kuinka sinä rakastatkaan sitä!» ihasteli poika.
»Niin, ja äitisi rakastaa sitä; ja suureksi iloksemme myöskin sinä ja
Eva rakastatte sitä.»
Poika ei vastannut mitään. Hän rakasti sitä, rakasti todella, mutta hänellä oli nuori sydän, ja se kaipasi vaihtelua ja seikkailuja, se halasi näkemään, mitä oli häntä ympäröivien kukkuloiden takana ja tuon laajan, häiritsemättömän laakson ulkopuolella, jonka tasaiset vainiot aaltoilivat »kunnaan linnan» alapuolella.
»Tytöt ovat pukeutumassa uima-asuun», ilmoitti vanhempi mies hetkisen kestäneen vaitiolon jälkeen. »Lähdettekö te, pojat, mukaan uimaan?»
»Tyttöihin» kuuluivat hänen vaimonsa ja rouva Evans yhtä hyvin kuin Gracekin, sillä eversti oli jyrkästi sitä mieltä, että nuoruus on puhtaasti ruumiillinen ja sielullinen, ajasta riippumaton ominaisuus. Ken hyvänsä tunsi ja toimi nuoruuden hengen mukaisesti, hän ei voinut olla vanha.
»Lähdetkö sinä?» kysyi hänen poikansa.
»Kyllä; odotin teitä.»
»Minut kai vapautettaneen, sir», sanoi Guy. »Vesi on vielä liian kylmää. Koetin eilen ja olin vähällä paleltua kuoliaaksi. Tulen katsomaan.»
Molemmat Penningtonit poistuivat taloon pannakseen ylleen uimatamineet, kun taas nuori Evans asteli lammikkopuutarhaan. Hänen seisoessaan siellä, velttona nauttien paikan rauhallisesta kauneudesta, tuli Allen portaita alas maksuosoitus kädessään. Nähdessään Guyn hän seisahtui pojan taakse ilkeä ilme kasvoillaan.