Hän laski Shannonin takaisin maahan ja oikaisihe pystyyn, vapisten rajusti. Hänen pitäessään Shannonia käsivarsillaan oli hänet vallannut melkein vastustamaton halu pusertaa tyttö — vihaamansa tyttö — rintaansa vasten ja peittää hänen silmänsä, poskensa ja huulensa suudelmilla!
Hänen sieluunsa oli välähtänyt voimakas valo — ymmärtämyksen valo, joka jätti varjoon koko hänen maailmansa. Hän rakasti Shannon Burkea!
Taaskin hän polvistui tytön viereen ja nosti hänet hyvin hellästi syliinsä, tukien häntä olkapäällään. Sitten hän vihelsi Apachea, joka pureskeli alati viheriöivän tammen karvaita lehtiä. Hevosen tultua hänen luokseen hän pujotti suitsien perän käsivarteensa ja lähti jalkaisin, kantaen Shannonia, ylöspäin samaa polkua, jota myöten hän äsken oli ratsastanut. Harjanteen laella oli Baldy syömässä syyskuun loppupuolen niukkaa, kuivunutta ruohoa.
Samassa aukaisi Shannon Burke silmänsä. Aluksi palasivat tapahtumat hänen muistiinsa sekavana myllerryksenä, ja hän luuli kantajaansa meksikolaiseksi, mutta hetkistä myöhemmin hän tunsi Ganadon pojan vankkakudoksiset ratsastushousut sekä tutut saappaat ja kannukset. Silloin hän liikahti miehen olalla.
»Olen nyt jo täydessä kunnossa», hän virkkoi. »Laske minut maahan.
Jaksan kyllä kävellä.»
Custer laski hänet seisomaan, mutta tuki häntä vielä heidän seisoessaan vastakkain.
»Saavuit juuri parhaiksi», sanoi tyttö. »Hän aikoi tappaa minut.»
»Hyvä, että ehdin ajoissa.» Muuta ei Custer vastannut.
Shannonin silmään pisti miehen väsynyt ja kiusaantunut ilme; näytti siltä kuin hän olisi noussut sairasvuoteelta kärsittyään pitkän aikaa. Hän näytti vanhemmalta — paljoa vanhemmalta — ja, voi, niin murheelliselta! Se raateli Shannonin sydäntä, mutta hän ei kysellyt mitään. Hän odotti Custerin kysyvän häneltä, sillä hän käsitti, että toisen täytyi ihmetellä miksi hän oli tullut vuoristoon ja mitä merkitsi äskeinen kohtaus. Mutta Custer tiedusti häneltä vain sitä, luuliko hän olevansa kyllin hyvissä voimissa pysyäkseen satulassa, jos hän auttaisi hänet ratsaille.
»Minulla ei ole enää mitään hätää», vakuutti tyttö.