»En mainitse hänen nimeään.»
»Mutta mainitset toisia, ja he ilmaisevat hänet — älä hetkeäkään epäile sitä!» Hän kääntyi äkkiä tyttöön päin. »Lupaa minulle, Shannon, ettet mene — ettet hiisku tiedoistasi ainoallekaan elävälle olennolle! Mieluummin menisin kuritushuoneeseen kahdeksikymmeneksi vuodeksi kuin näkisin Evan elämän särkyvän. Sinä et tunne häntä. Hän on iloinen, hilpeä ja kevyt ulkonaisesti; mutta sisimmässään hänen sielunsa on ihmeteltävän herkkä ja kaunis, ja sen turvana ja suojana ovat hänen ylpeytensä ja kunniantuntonsa. Muserra toinen niistä, ja hänen sielunsa saa haavan, josta se ei ikinä toivu! Hän ei voi ymmärtää halpamaisuutta ja turmelusta, ei miehissä eikä naisissa. Jos hän saisi tietää, että Guy on ollut suhteissa tähän joukkueeseen ja että ne rahat, joilla heidän piti alkaa avioelämänsä, olivat Guyn rikollisuuden hedelmiä, särkisi se hänen sydämensä. Tiedän, ettei Guylla ole rikollisia taipumuksia ja että tämä läksy pitää hänet oikealla tiellä niin kauan kuin hän elää. Mutta Eva ei ajattelisi sillä tavoin. Ymmärrätkö nyt, miksi et saa ilmaista tietojasi?»
»Ehkä olet oikeassa, mutta minusta tuntuu, ettei hän kärsisi sen enempää, jos Guy menee, kuin siinä tapauksessa, että hänen veljensä joutuu vankeuteen. Hän rakastaa sinua hyvin paljon.»
»Mutta hän tietää minut viattomaksi. Jos Guy menisi, tietäisi Eva, että hän on syyllinen.»
Shannon ei osannut vastata siihen mitään, ja he olivat ääneti vähän aikaa.
»Autatko minua salaamaan tämän Evalta?» kysyi Custer.
»Kyllä.»
Tyttö ajatteli, kuinka hukkaan hänen uhrauksensa oli mennyt, ja aprikoi, mitähän Custer päätteli siitä, että hän tunsi rikollisten hommat. Hän oli sanonut, että oli mahdoton käsittää, miten naisella saattoi olla suhteita rikollisten kanssa tai edes tietoja, joiden nojalla sellaiset suhteet kävivät mahdollisiksi. Mitä hän ajattelisi Shannonista, jos hän tietäisi totuuden?
Miehen mielessä risteilivät ajatukset sekasortoisina ja ristiriitaisina — hänelle äkkiä selvinnyt rakkaus, joka oli yhtä mahdoton kuin harmillinenkin — muisto Gracelle annetuista lupauksista, jotka hänen omaantuntoonsa nähden olivat yhtä sitovia kuin vihkimävala — epäilykset tämän tytön luonteesta ja entisyydestä, joka nyt ratsasti hänen vierellään ja joka oli äkkiä tullut hänen elämälleen tärkeämmäksi kuin kukaan muu.
Sitten hän kääntyi hiukan, katseli sivusta päin Shannonin kasvoja, ja hänen oli vaikea epäillä tyttöä.