»Aspiriinia», vastasi mies, »Se tuottaa teille hyvän tunnun, kun haistelette sitä.»
Crumbin mentyä tyttö penkoi pienen paperipalan isosta paperikopasta, jonne mies oli sen heittänyt. Hänen uteliaisuutensa oli virinnyt. Se oli jokseenkin tahrainen kirjoituspaperista repäisty kappale, johon lyijykynällä oli kirjoitettu »K.»
»K», hymähti Gaza. »Miksi aspiriini on merkitty K:lla?» Hän aikoi tiedustaa sitä Wilsonilta.
Seuraavana päivänä hän oli pahoinvoipa ja väsynyt ja kysäisi puolenpäivän aikaan Crumbilta, oliko hänellä aspiriinia muassaan. Hänellä oli, ja taaskin voi Gaza mainiosti ja uhkui elinvoimaa. Samana iltana hän taaskin halusi ainetta, ja Crumb antoi sitä hänelle. Seuraavana päivänä hän tarvitsi sitä useammin, ja heidän palatessaan retkeltään Hollywoodiin hän käytti sitä viidesti tai kuudesti päivässä. Silloin Crumb pyysi häntä tulemaan asumaan hänen luokseen Vista del Pason varrella olevaan huvilaan. Mutta avioliitosta hän ei maininnut mitään.
Crumb seisoi kädessään pieni paperi valkeine jauheineen, erottaen siitä puolta Gazaa varten, ja tyttö odotti sitä kärsimättömästi.
»No?» kysyi mies.
»Mitä niin?»
»Tuletko asumaan luokseni?»
»Ilman avioliittoako?» tiedusti tyttö.
Häntä kummastutti, ettei se ajatus enää tuntunut kauhealta. Hänen katseensa ja sielunsa olivat kiintyneet miehen kädessä olevaan vähäiseen, valkeaan jauhemäärään.