»No», sanoi tyttö haukotellen, »saat kyllä jonkun toisen hupsu-paran myymään sitä puolestasi, jollen tule takaisin. Mutta minä tulen — ole huoleti siitä! Sinä olet yhtä paha kuin lumikin — inhoan teitä kumpaakin, mutta en voi elää ilman teitä molempia. Minua ei miellytä riiteleminen, Wilson. Anna minulle sitä niin paljon, että se riittää viikoksi, sillä olen kotona jo sitä ennen!»
Crumb meni kylpyhuoneeseen ja teki Gazalle pienen käärön.
»Kas tässä!» hän virkkoi palattuaan arkihuoneeseen. »Sen pitäisi riittää sinulle viikoksi.»
Tyttö otti sen vastaan ja pisti sen laukkuunsa.
»No niin, hyvästi!» hän sanoi, kääntyen ovelle päin.
»Etkö suutele minua jäähyväisiksi?» pyysi mies.
»Olenko suudellut sinua kertaakaan, sitten kun sain tietää, että sinulla on vaimo?» kysyi Gaza.
»Et», myönsi Crumb. »Mutta nyt voisit suudella, kun lähdet pois kokonaiseksi viikoksi.»
»Siitä ei tule mitään, Wilson», vastasi tyttö, pudistaen kieltävästi päätään. »Yhtä mielelläni suutelisin Gila-hirviötä!»
Miehen kasvot vääntyivät ilkeästi.