Tuima hahmo kohotti kättänsä pidättäväsi, kun kreivi tempaisi miekkansa.
»Hetkinen, mylord», lausui matala ääni moitteettomalla ranskankielellä.
»Kuka olette?» kirkaisi lady.
»Olen mylordin vanha ystävä; mutta sallikaa minun kertoa teille pieni tarina!
»Eräässä kolkossa, vanhassa linnassa Essexissä piti muuan mahtava englantilainen ylimys viime yönä väkisin vankinaan erään jalon perheen kaunista tytärtä, ja kun neito halveksien torjui hänen lähentelynsä, iski hän nyrkillään vasten tytön kauniita kasvoja ja yritti kuristaa hänet raakalaiskourillaan. Siinä linnassa oli myöskin halveksittu ja vainottu henkipatto, jonka päästä on luvattu palkkio ja jonka kaulaa hamppuinen silmukka on odottanut useita vuosia. Ja juuri tämä halpa mies ennätti ajoissa pelastamaan nuoren naisen tämän ritariston ylevän kukan kynsistä, joka olisi tuhonnut hänen nuoren elämänsä.
»Henkipatto tahtoi tappaa ritarin, mutta useita sotilaita riensi ylimyksen avuksi, ja niinpä oli henkipaton pakko paeta tytön seurassa, jotta ylivoima ei nujertaisi häntä ja tyttö siten jälleen joutuisi rääkkääjänsä käsiin.
»Mutta tämä raaka henkipatto ei tyytynyt ainoastaan tytön pelastamiseen, vaan tahtoi välttämättä myöskin oikeudenmukaisesti rangaista hänen ylimyksellistä ryöstäjäänsä ja täysin määrin toteuttaa verikoston, joka yksin pystyy sovittamaan neitoa kohdanneen loukkauksen ja väkivallan.
»Mylady, se nuori tyttö oli Joan de Tany, ylimys oli mylord, Buckinghamin kreivi, ja henkipatto seisoo edessänne suorittaakseen sen tehtävän, jonka hän on vannonut tekevänsä. En garde, mylord!»
Taistelu oli lyhyt, sillä Norman of Torn oli tullut tappamaan, ja hänen silmiensä edessä oli tuntikausia väikkynyt veripunainen utu, kun hän vain oli ajatellut lurjuksen sormia Joan de Tanyn kauniissa kaulassa ja tytön kasvoihin tärähtänyttä julmaa iskua.
Hän ei armahtanut, vaan hellittämättä pakotti kreivin perääntymään huoneen nurkkaan; ja saatuaan hänet sinne, joten hän ei voinut enää päästä mihinkään suuntaan, Norman of Torn survaisi säilänsä niin voimakkaasti hänen saastaiseen sydämeensä, että kärki upposi parin, kolmen sentimetrin syvyyteen hänen takanansa olevaan tammilaudoitukseen.