— Ilmeisesti hän näyttää olevan hyvässä turvassa ja iloisella mielellä, ja se tieto riittää meille. Nyt meidän pitäisi olla helppo löytää hänet — jos vielä haluatte lähettää häntä noutamaan.«
»Hän on saattanut jo lähteä matkalle Bostoniin», virkkoi rouva
Smith-Jones. »Hänen kirjeensä on päivätty monta kuukautta sitten.»
Taaskin Burlinghame pudisti päätään.
»Älkää luottako siihen, hyvä rouva!» varoitti hän ystävällisesti. »Saattaa kulua viisikymmentä vuotta, ennenkuin ainoakaan laiva taas poikkeaa sen syrjäisen saaren rannassa — jollette te sitä sinne lähetä.»
John Alden Smith-Jones hypähti pystyyn ja alkoi kävellä edestakaisin lattialla.
»Kuinka pian voidaan Priscilla panna kuntoon lähteäkseen takaisin saarelle?» tiedusti hän.
»Se voi tapahtua viikossa, jos tarvitaan», vastasi Burlinghame.
»Entä lähdetkö sinä mukaan komentajana?»
»Ilomielin.»
»Sepä hyvä!» huudahti Smith-Jones. »Ja nyt, kunnon ystävä, aloitetaan valmistelut vitkastelematta. Minä aion tulla mukaan.»