Miehen rajusti raahatessa häntä ruohikossa vaivasi Nadara aivojansa keksiäkseen pelastumiskeinon tai keinon lopettaakseen kurjan elämänsä, ennenkuin peto ehtisi toteuttaa aikeensa häneen nähden. Mutta ainoatakaan toivonsädettä ei pilkahtanut hänen onnettomaan sydän-rukkaansa.
Jospa vain Thandar olisi saapuvilla! Thandar pelastaisi hänet, vaikkapa vain seuraavalla hetkellä karatakseen pois hänen luotansa.
Mutta toivoiko hän, että Thandar taaskin pelastaisi hänet? Nyt sitä ajatusta punnitessaan hän ihan varmasti uskoi, että hän mieluummin kuolisi kuin tapaisi uudelleen Thandarin, sillä olihan se mies kahdesti hylännyt hänet.
Tuskassaan hän selitti sen, että Thandar oli niin merkillisesti kadonnut oteltuaan Korthin kanssa, seuraavalla tavoin: mies oli odottanut, kunnes hän oli ehtinyt pois näkyvistä, ja sitten noussut ja paennut, peläten Nadaran palaavan ja löytävän hänet. Kummastellen tyttö aprikoi, minkä tähden hän oli Thandarista niin vastenmielinen.
Hän luuli varmasti olleensa oikein hyvä Waldoa kohtaan ja koettaneensa olla häiritsemättä häntä heidän yhdessä ollessaan. Kenties Thandar halveksi häntä, sillä varmasti Thandar oli ylempää rotua; siitä tyttö oli ehdottoman varma.
Ja niinpä Nadara oli hyvin surkealla mielellä, onnettomana ja toivottomana raa'an Lättäjalan raahatessa häntä viidakon pitkään ruohikkoon. Pian hän pani merkille, että luolamies vilkui vähän väliä taakseen.
Mitähän mies saattoi odottaa siltä suunnalta tai yleensä miltään muultakaan suunnalta? Eivätkö he olleet monen monien päivämatkojen päässä oman heimonsa alueelta, sellaisessa seudussa, jossa ei näyttänyt asustavan ihmisiä lainkaan?
Lättäjalka ei kuullut merkkiäkään takaa-ajosta. Hän alkoi tuntea olonsa turvallisemmaksi. Muukalainen oli eksynyt heidän jäljiltään. Luolamiehen liikkeet kävivät hitaammiksi, ja nyt hän kävellessään katseli ympärilleen löytääkseen onkalon, johon voisi ryömiä tyttö muassaan. Sitten ei enää olisi minkäänlaista vaaraa.
Seuraavana päivänä Lättäjalka tulisi sieltä ilmoille, etsisi miekkosen ja tappaisi hänet, mutta nyt hänellä oli hupaisempaa puuhaa, eikä hän halunnut kenenkään häntä häiritsevän.
Mutta juuri silloin hän erotti hiljaista liikettä ruohikosta muutamien metrien päästä oikealta. Waldo oli saapunut siihen kohtaan, jossa Lättäjalka oli saavuttanut Nadaran, pian sen jälkeen kun raakalainen oli raahannut tytön sieltä pois, ja heti alkanut hakea korkeampaa paikkaa, josta saattoi katsella korkeata ruohikkoa.