Hiljaisella vihellyksellä, joka oli sovittu merkki, ilmoitin siellä seuralaisilleni tulostani, ja kaikki kolme ottivat meidät vastaan innostuneesti riemuiten palaamiseni johdosta.
Mutta seikkailumme kertomiseen emme tuhlanneet paljoa aikaa. Tars Tarkas ja Carthoris tervehtivät toisiaan barsoomilaisten tavalliseen arvokkaaseen ja muodolliseen tapaan, mutta vaistomaisesti huomasin, että tharkilainen piti pojastani ja että Carthoris puolestaan oli myöskin kiintynyt häneen.
Xodar ja vihreä jeddak esiteltiin muodollisesti toisilleen. Sitten Thuvia nostettiin vähimmin vikuroivan thoatin selkään, Xodar ja Carthoris hyppäsivät kahden muun lautasille, ja lähdimme ripeätä vauhtia itää kohti. Kaupungin äärimmäisen laidan ympäri kaarsimme pohjoiseen, ja siten kiidimme molempien kuiden kirkkaassa hohteessa äänettömästi pitkin kuivuneen meren pohjaa yhä kauemmaksi warhooneista ja ensisyntyisistä, mutta tietämättä, mitkä uudet vaarat ja seikkailut meitä mahdollisesti odottivat.
Seuraavana päivänä pysähdyimme puolipäivän seuduissa lepuuttamaan ratsujamme ja levähtämään itsekin. Eläinten raajat sidoimme yhteen, niin että ne pääsivät hitaasti liikkumaan ja syömään keltaista sammalta, joka matkoilla ollessa on niille sekä ruokana että juomana. Thuvia tarjoutui pitämään vahtia, sillä aikaa kun seurueen muut jäsenet nukkuisivat tunnin.
Minusta tuntui, että olin parahiksi ennättänyt sulkea silmäni, kun tunsin hänen kätensä kosketuksen olkapäilläni ja kuulin hänen kuiskaavan, että vaara oli uhkaamassa.
"Nouse, oi prinssi", hän sanoi. "Jäljillämme näyttää olevan suuri joukko takaa-ajajia."
Tyttö seisoi osoittaen siihen suuntaan, josta olimme tulleet, ja kun nousin katsomaan, olin minäkin eroittavinani ohuen tumman juovan kaukaa taivaanrannalta.
Tars Tarkas, jonka jättiläisvartalo kohosi ylemmäksi kuin meidän muiden, saattoi nähdä pisimmälle.
"Siellä on suuri osasto ratsastajia", hän sanoi, "jotka laskettavat täyttä vauhtia."
Emme saaneet vitkastella. Juoksimme laitumella olevien thoatiemme luokse, irroitimme kytkeet ja nousimme ratsaille. Sitten käännyimme uudelleen pohjoista kohti ja lähdimme kiitämään pakoon niin nopeasti kuin hitain ratsumme suinkin pääsi.