"Thernien vakoojat eivät olleet John Carterin palatsissa turhaan", sanoi Kantos Kan minulle. "Määräykset, prinssi?"
"Lähetä kymmenen taistelulaivaa vartioimaan Omeanin aukkoa. Ne eivät saa päästää ainoatakaan vihollisalusta ulos eikä sisään. Se riittää pitämään kurissa ensisyntyisten suuren laivaston.
"— Sijoita muut taistelulaivat ison V:n muotoiseen rintamaan, kärki suoraan eteläkaakkoista kohti. Käske kuljetuslaivojen, turva-alusten ympäröiminä, seurata aivan taistelulaivojen jäljessä, kunnes V:n kärki on tunkeutunut vihollisen rintamaan. Silloin tulee V:n avautua kärjestään ulospäin ja kummankin sivustan taistelulaivojen ahdistaa rajusti vihollisia ja pakottaa ne peräytymään, joten vihollisrintamaan muodostuu kuja. Tähän kujaan on kuljetusalusten saattajineen syöksyttävä täyttä vauhtia, päästäkseen thernien puutarhojen ja temppelien kohdalle.
"— Siellä laskettakoon joukot maihin ja antakoot ne pyhille therneille siksi rajun läksytyksen, että he muistavat sen lukemattomia miespolvia. Tarkoitukseni ei ollut poiketa retkemme suunnitellusta juoksusta, mutta meidän on nyt kerta kaikkiaan selvitettävä välimme thernien kanssa, sillä muutoin ei laivastomme saa hetkenkään rauhaa niin kauan kun se viipyy Dorin läheisyydessä, ja meillä olisi paljon vähemmän toiveita päästä koskaan takaisin ulkomaailmaan."
Kantos Kan teki kunniaa ja poistui antamaan määräykset odottaville alapäälliköilleen. Uskomattoman lyhyessä ajassa taistelulaivojen rintama muuttui käskyjeni mukaisesti; Omeania vartioimaan valitut kymmenen alusta kiitivät määräpaikkaansa kohti, ja kuljetus- ja vartioalukset lähestyivät valmistautuen syöksymään kujaan.
Annettiin määräys panna laivasto täyteen vauhtiin, se alkoi kiitää ilmassa kuin parvi metsästäviä vinttikoiria, ja ennen pitkää olivat vihollisen alukset täysin näkyvissämme. Niiden epätasainen, kolmen laivan vahvuinen rintama ulottui kumpaankin suuntaan niin kauaksi kuin silmä kantoi. Hyökkäyksemme oli siksi nopea, ettei vihollinen ehtinyt suorittaa valmistusliikkeitä. Se tuli sille odottamatta kuin salama kirkkaalta taivaalta.
Kaikki kävi loistavasti suunnitelmani mukaan. Valtavat laivamme raivasivat itselleen tien täydelleen thernien taistelulinjan läpi. Sitten V avautui ja kuljetuslaivamme kiitivät muodostuneen kujan kautta thernien temppelejä kohti, jotka nyt näkyivät selvästi kimallellen auringon paisteessa. Thernien tointuessa hyökkäyksemme aiheuttamasta hämmingistä oli satatuhatta vihreätä sotilasta hyökyaallon tavoin levinnyt heidän pihoihinsa ja puistoihinsa, samalla kun sataviisikymmentätuhatta vihreätä miestä suuntasi alhaalla leijailevista aluksista melkein erehtymättömän tarkasti osuvan tulen thernien sotilaita vastaan, jotka olivat varustusten miehistönä tai koettivat puolustaa temppelejä.
Molemmat suuret laivastot olivat jättimäisessä taistelussa thernien upeissa puistoissa riehuvan hornamaisen melskeen yläpuolella. Hitaasti Heliumin laivaston molempien sivustojen päät yhtyivät, ja sitten ne alkoivat kiertää vihollisten rintaman sisällä, mikä temppu on hyvin kuvaava Barsoomin ilmataisteluille.
Yhä vain Kantos Kanin johtamat laivat liikkuivat ympäri toinen toisensa jäljessä, kunnes ne vihdoin muodostivat melkein täydellisen ympyrän. Samalla ne lensivät täyttä vauhtia, ja vihollisen oli vaikea niihin osata. Joutuessaan samaan linjaan thernien laivojen kanssa kukin alus ampui yhteislaukauksen kaikista laivatykeistään. Thernit yrittivät hyökkäyksillään murtaa ympyrää, mutta heidän ponnistuksensa olivat yhtä tehottomia kuin jos koettaisi paljain käsin pysäyttää vinhasti pyörivää kiekkosahaa.
Seisoin Kantos Kanin vieressä kannella ja näin vihollislaivan toisensa jälkeen kallistuvan kamalasti ja kellahtavan avuttomaan asentoon, joka osoitti niiden täydelleen tuhoutuneen. Siirsimme hitaasti surmanympyräämme, kunnes olimme puistoissa taistelevien vihreiden sotilaittemme kohdalla. Heille lähetettiin määräys nousta jälleen aluksiinsa. Sitten kuljetusalukset kohosivat hitaasti ympyrämme keskelle.