Sitten menin Kantos Kanin seuraan. Hän oli tarkkaillut alakannen tapahtumia, ja ne näyttivät tuoneen uuden ajatuksen hänen mieleensä. Tuota pikaa hän antoi määräyksen eräälle upseerille, ja pian häilyivät Heliumin prinssin värit lippulaivan kaikissa tangoissa. Aluksemme miehistö kajahdutti voimakkaan riemuhuudon, johon kaikki muut laivamme yhtyivät, nostaen kukin minun värini takilaansa.
Silloin Kantos Kan teki leikkauksensa. Merkki, jonka kaikkien, tähän hurjaan taisteluun sekaantuneiden laivastojen jokainen sotilas ymmärsi, kohosi korkealle lippulaivan yläpuolelle.
Se kuului: "Heliumin miehet Heliumin prinssin puolesta hänen kaikkia vihollisiaan vastaan!" Kohta lehahtivat minun värini liehumaan yhdestä Zat Arrasin laivasta. Toiset noudattivat esimerkkiä. Joissakuissa laivoissa näimme zodangalaisten sotilaiden ja heliumilaisen miehistön ottelevan ankarasti keskenään, mutta pian Heliumin prinssin värit liehuivat kaikista aluksista, jotka olivat Zat Arrasin mukana olleet meitä takaa-ajamassa — vain hänen lippulaivassaan ei värejä nostettu.
Zat Arras oli tuonut viisituhatta laivaa. Nämä kolme tavatonta laivastoa peittivät koko taivaan. Nyt oli Helium voittoisa, ja ottelu oli muuttunut lukemattomiksi kaksintaisteluiksi. Alukset pääsivät tuskin ollenkaan liikkumaan ahtaassa, tulta tuiskuavassa laivapilvessä.
Zat Arrasin lippulaiva oli aivan lähellämme. Omalta paikaltani eroitin selvästi hänen laihat piirteensä. Hänen zodangalainen miehistönsä tuiskautti meille yhteislaukauksen toisensa jälkeen aluksen laitatykeistä, ja me vastasimme tuleen samalla mitalla. Laivat siirtyivät yhä lähemmäksi toisiaan, kunnes niiden väliä oli enää vain muutamia metrejä. Isku- ja hyökkäysjoukot täyttivät kummankin aluksen reunat. Valmistauduimme taistelemaan elämästä ja kuolemasta verivihollisemme kanssa.
Vain metri oli enää laivojen väliä, kun ensimmäiset iskukoukut tärähtivät kiinni. Syöksyin kannelle miesteni mukana hyökkäämässä. Samassa kun alusten laidat verkkaisesti sattuivat vastakkain, tunkeuduin sotilasrivien välitse ja hyppäsin ensimmäisenä Zat Arrasin laivan kannelle. Perästäni kiiruhti tiheä joukko Heliumin parhaita miekankäyttäjiä, kiljuen, hoilaten, kiroillen. Heidät oli vallannut kuumeinen taistelunhalu, eikä mikään voinut kestää heidän hyökkäystään.
Zodangalaiset sortuivat kannelle tämän musertavan hyökyaallon painosta, ja miesteni puhdistaessa alakansia juoksin etukannelle, missä Zat Arras oli.
"Olet vankini, Zat Arras", huusin. "Antaudu! Saat armoa."
Aluksi en ollut selvillä, aikoiko hän hyväksyä kehoitukseni vaiko ryhtyä miekka kädessä taisteluun kanssani. Hetken hän seisoi empien, kääntyi sitten laskien alas kätensä ja syöksyi kannen vastakkaiselle reunalle. Ennenkuin ehdin tarttua häneen, oli hän hypännyt rintanojalle ja heittäytynyt pää edellä kammottavaan syvyyteen.
Sellaisen lopun sai Zodangan jed Zat Arras.