Vastaukseksi hän viittasi taivaalle.
Katsahdin ylöspäin ja näin varjomaisia esineitä, jotka leijailivat sinne tänne korkealla temppelien, pihojen ja puutarhain yläpuolella.
Melkein heti välähti näistä kummallisista esineistä valokielekkeitä. Kuului pyssyjen pamahduksia, ja samalla näkyi temppelistä ja varustuksista samanlaisia välähdyksiä ja kuului pamahduksia.
"Barsoomin mustat rosvot, oi prinssi", sanoi Thuvia.
Suurissa kaarissa ryöstöretkeläisten lentokoneet laskeutuivat thernien puolustusvoimia kohti.
Laukauksen toisensa jälkeen ne tähtäsivät temppelien puolustajiin. Yhtämittaa räiskyi laukauksia tyhjään ilmaan nopeasti liikkuvia ja vaikeasti tähdättäviä lentäjiä kohti.
Rosvojen laskeutuessa likelle maanpintaa juoksivat thern-sotilaat temppeleistä puutarhoihin ja pihoille. Kun he näyttäytyivät ulkosalla, kiiti meitä kohti eri puolilta parikymmentä lentäjää.
Thernit ampuivat niitä pyssyihinsä kiinnitettyjen suojusten takaa, mutta järkkymättä läheni kaamea, musta laivasto. Enimmäkseen lentokoneet olivat pieniä, kahta tai kolmea miestä varten rakennettuja. Joukossa oli muutamia isompia, mutta ne pysyttelivät korkealla ilmassa ampuen pohjapattereistaan pommeja temppeleihin.
Äkkiä meidän ympärillämme olevat rosvot laskeutuivat, ilmeisesti komennusmerkistä, kaikki samalla kertaa uhkarohkeasti maahan thernien sotaväen keskelle.
Tuskin olivat alukset ehtineet koskettaa maata, kun niissä olleet olennot hyppäsivät, raivoten kuin pahat henget, thernien sekaan. Sepä oli taistelua! En milloinkaan ennen ollut nähnyt sen vertaista. Olin luullut vihreitä marsilaisia koko maailman hurjimmiksi ja rohkeimmiksi sotilaiksi, mutta sellaista kaameaa huolettomuutta, joka ilmeni mustissa rosvoissa, kun he heittäytyivät vihollisiaan vastaan, en ollut koskaan vielä nähnyt.