Minunkin silmiäni, jotka monien vuosien kuluessa olivat tottuneet marsilaisen jeddakin hovin barbaariseen loistoon, huikaisi tämän maiseman ihanuus.

Phaidorin silmät olivat levällään hämmästyksestä.

"Issuksen temppeli", hän kuiskasi puolittain itsekseen.

Xodar katseli meitä huulillaan tavanmukainen juro hymynsä, osittain huvitettuna, osittain ilkeän pilkallisena.

Puutarhassa vilisi loistavavarusteisia mustia miehiä ja naisia. Heidän joukossaan liikkui punaisia ja valkoisia naisia tyydyttäen heidän kaikki oikkunsa. Ulkomaailman palatseista ja thernien temppeleistä oli ryöstetty prinsessoja ja jumalattaria mustan kansan orjiksi.

Tällaisen näyttämön halki astelimme temppeliä kohti. Pääkäytävän edustalla meidät pysähdytti ketju aseistettuja vartijoita. Xodar lausui muutamia sanoja upseerille, joka saapui meitä kuulustelemaan. Yhdessä he sitten menivät temppeliin, viipyen siellä jonkun aikaa.

Palattuaan he ilmoittivat, että Issus halusi nähdä Matai Shangin tyttären ja toiselta taivaankappaleelta saapuneen oudon olennon, joka oli ollut prinssinä Heliumissa.

Hitaasti astelimme pitkin sanomattoman kauniita, loppumattomia käytäviä, läpi suurenmoisten huoneiden ja ylevän juhlallisten salien. Vihdoin meidät pysäytettiin temppelin keskustassa olevaan avaraan huoneeseen. Yksi meitä seuranneista upseereista meni huoneen toisessa päässä olevalle isolle ovelle. Siellä hän varmaankin teki jonkunlaisen merkin, sillä ovi avautui heti ja toinen upeatamineinen hovimies ilmestyi.

Sitten meidät vietiin ovelle ja käskettiin käymään nelinryömin käsiemme ja polviemme varaan, selkä siihen huoneeseen päin, johon meidän oli mentävä. Ovi aukaistiin, ja sitten kun meitä oli äkillisen kuoleman uhalla varoitettu kääntämästä päätämme, meidät komennettiin peräytymään Issuksen eteen.

En koskaan eläissäni ole ollut niin nöyryyttävässä asennossa, ja vain rakkauteni Dejah Thorisiin ja yhä kytevä toivo, että vielä saisin nähdä hänet, estivät minua kohoamasta seisoalleni ensisyntyisten jumalattaren eteen ja kuolemasta herrasmiehen tavoin, taistellen vihollisiani vastaan, heidän verensä sekautuessa omaani.