"Olemme siis yhtä mieltä", jatkoi manatorilainen, "ja voinen ilmaista sinulle, että vaikka minut täällä tunnetaan A-Sorina, on oikea nimeni Tasor." Hän jäi silmäilemään Gahanin kasvoja tarkkaavasti nähdäkseen joitakin merkkejä tämän ilmoituksen vaikutuksesta ja huomasi palkkiokseen nopean, vaikka varovan, tuntemista osoittavan ilmeen.
Tasor! Gahanin nuoruudenystävä! Sen suuren gatholilaisen ylimyksen poika, joka oli niin mainehikkaasti, vaikka turhaan uhrannut henkensä, koettaessaan suojata Gahanin isää salamurhaajien tikareilta. Tasor oli padwarina Manatorin jeddakin O-Tarin henkivartiostossa! Se oli käsittämätöntä — mutta hän se sittenkin oli; siitä ei voinut olla epäilystäkään.
"Tasor", kertasi Gahan ääneen. "Mutta sehän ei ole manatorilainen nimi." Lause oli puolittain kysyvä, sillä Gahanin uteliaisuus oli herännyt. Häntä halutti tietää, miten hänen ystävästään ja uskollisesta alamaisestaan oli tullut manatorilainen. Oli kulunut monta vuotta siitä, kun Tasor oli kadonnut yhtä salaperäisesti kuin prinsessa Haja ja niin moni muu Gahanin alamainen. Gatholin jed oli jo ammoin olettanut hänen kuolleen.
"Ei", myönsi Tasor, "eikä se olekaan manatorilainen nimi. Tulkaa! Sillä aikaa kun etsin teille piilopaikan jossakin unohdetussa kammiossa palatsin asumattomissa osissa, kerron sinulle matkalla lyhyesti, miten gatholilaisesta Tasorista on tullut manatorilainen A-Sor.
"— Sattui niin, että kun ratsastin seurassani alun toistakymmentä soturiani Gatholin läntisillä rajamailla etsimässä laumoistani harhautuneita zitidareja, karkasi kimppuumme suuri joukko manatorilaisia, jotka ympäröivät meidät. He nujersivat meidät, mutta vasta sitten, kun puolet meistä olivat kaatuneet ja toiset avuttomina, haavoittuneina. Ja niin minut vietiin vankina Manatajiin, syrjäiseen manatorilaiseen kaupunkiin, ja myytiin siellä orjaksi. Minut osti nainen — manatajilainen prinsessa, jonka varallisuudella ja asemalla ei ollut vertaistaan hänen syntymäkaupungissaan. Hän rakastui minuun, ja kun hänen miehensä sai selville hänen tunteensa, pyysi hän minua surmaamaan miehen, ja kun minä kieltäydyin, palkkasi hän toisen tekemään sen. Sitten hän meni kanssani avioliittoon, mutta kukaan manatajilainen ei tahtonut olla missään tekemisissä hänen kanssaan, sillä epäiltiin häntä tietoisesti syylliseksi puolisonsa murhaan. Ja niinpä me lähdimme Manajista Manatoriin saattueenamme pitkä karavaani, joka kuljetti koko hänen maallisen omaisuutensa, jalokivensä ja kalliit metallinsa, ja matkalla hän levitti huhun, että hän ja minä olimme kuolleet. Sitten me sensijaan saavuimmekin Manatoriin. Hän otti uuden nimen ja minä nimen A-Sor,. jottei jäljillemme päästäisi nimiemme nojalla. Runsailla varoillaan hän osti minulle paikan jeddakin henkivartiostossa, eikä kukaan tiedä, etten ole manatorilainen, sillä hän on kuollut. Hän oli kaunis, mutta samalla hän oli paholainen."
"Entä etkö ole koskaan yrittänyt palata syntymäkaupunkiisi?" tiedusti
Gahan.
"Sydämeni ei ole milloinkaan lakannut sitä toivomasta eivätkä aivoni sitä suunnittelemasta", vastasi Tasor. "Uneksin siitä päivin ja öin, mutta aina on minun ollut pakko palata samaan johtopäätökseen — että minulla on vain yksi pelastumismahdollisuus. Minun on odotettava, kunnes kohtalo suo minun päästä Gatholiin lähtevän ryöstöseurueen mukaan, Kun sitten olen oman maani rajojen sisäpuolella, eivät manatorilaiset enää minua näe."
"Kenties on toivomasi tilaisuus jo kätesi ulottuvilla", virkkoi Gahan. "Eikö uskollisuutesi omaa jediäsi kohtaan ole heikentynyt, kun olet niin monta vuotta ollut manatorilaisten seurassa?" Kysymys oli puolittainen taisteluhaaste.
"Jos jedini olisi nyt edessäni", huudahti Tasor, "ja voisin vannoa valani loukkaamatta hänen luottamustaan, heittäisin miekkani hänen jalkainsa juureen ja rukoilisin suurta etuoikeutta kuolla hänen puolestaan, kuten isäni kuoli hänen isänsä puolesta."
Ei voinut olla epäilystäkään hänen vilpittömyydestään, sen enempää kuin siitäkään, että hän tiesi, kuka Gahan oli. Gatholin jed hymyili. "Ja jos jedisi olisi täällä, niin hän epäilemättä käskisi sinun omistaa lahjasi ja kuntosi Heliumin prinsessan Taran pelastamiseksi", hän sanoi merkitsevästi. "Jos hän tietäisi kaikki, mitä minä olen saanut tietooni ollessani täällä vangittuna, sanoisi hän sinulle: 'Mene, Tasor, siihen vankiholviin, missä A-Kor, Gatholin Hajan poika, on kahlehdittuna, päästä hänet vapaaksi, nostata hänen kanssaan gatholilaiset orjat, marssi Vihollisten portille ja tarjoa palvelustasi Manatosin U-Thorille, joka on naimisissa Gatholin Hajan kanssa, ja pyydä häntä puolestaan hyökkäämään O-Tarin palatsiin ja pelastamaan Heliumin Tara ja sen suoritettuaan vapauttamaan gatholilaiset orjat sekä antamaan heille aseita ja muita tarpeita, jotta he voisivat palata omaan maahansa.' Sitä, Gatholin Tasor, vaatisi sinulta jedisi Gahan."