Gahan ennätti pihalle parikymmentä askelta heidän edellään ja riensi lentokoneelle. "Ilmaan!" hän huusi tytölle. "Minä nousen alukseen köyttä myöten."
Pieni alus kohosi hitaasti maasta Gahanin hyppiessä tiellään olevien velttojen rykorien ylitse. Ensimmäinen takaa-ajaja ilmestyi tornista, kun Gahan tarttui aluksesta riippuvaan köyteen.
"Nopeammin!" komensi hän Taralle. "Muutoin he vetävät meidät alas!" Mutta alus tuntui tuskin liikahtavan, vaikka se itse asiassa kohosi niin nopeasti kuin kolmen ihmisen painama yhden hengen lentokone suinkin saattoi. Gahan heilui jo muurin harjan yläpuolella, mutta köyden pää laahasi vielä maata, kun kaldanet ennättivät sen luokse. Heitä tulvi jatkuvana virtana tornista pihalle. Johtaja tarttui köyteen.
"Joutukaa!" hän kiljui. "Käykää kiinni! Kiskotaan heidät maahan."
Hänen aiettaan toteuttamaan ei tarvittu montakaan olentoa. Alus seisahtui, ja sitten tyttö kauhukseen tunsi, että sitä vedettiin varmasti alaspäin. Myöskin Gahan huomasi vaaran ja käsitti, että oli toimittava vitkastelematta. Hän oli takertunut nuoraan vasemmalla kädellään ja kiertänyt toisen jalkansa sen ympärille, jättäen oikean kätensä vapaasti heiluttamaan pitkää miekkaa, jota hän ei ollut pannut tuppeen. Alaspäin tähdätty sivallus halkaisi erään kaldanen pehmeän pään ja toinen katkaisi paksun köyden panthanin jalkojen alapuolelta. Tyttö kuuli heidän ahdistajiensa jälleen päästävän kimeitä vihellyksiään ja havaitsi samassa aluksen taaskin kohoavan. Verkkaisesti se leijaili ylöspäin pois vihollisten ulottuvilta, ja hetkisen kuluttua kapusi Turan laidan yli kannelle. Ensimmäisen kerran moniin viikkoihin oli tytön sydän tulvillaan riemuista ylistystä, mutta ensiksi hänen ajatuksensa kiintyivät toiseen asiaan.
"Ethän ole haavoittunut?" tiedusti hän.
"En, Heliumin Tara", vastasi panthan. "He olivat tuskin säiläni arvoisia vastustajia, eivätkä heidän miekkansa kertaakaan olleet minulle vaarallisia."
"Heidän olisi pitänyt surmata sinut helposti", sanoi Ghek. "Meidän järkeilykykymme on niin oivallinen ja hyvin kehittynyt, että heidän olisi ennen jokaista iskuasi pitänyt tarkalleen tietää, mihin kohtaan järjen pakosta koettaisit osua. Senvuoksi heidän olisi pitänyt osata helposti torjua kaikki lyöntisi ja saada sydämesi lävistetyksi."
"Mutta he eivät tehneet sitä, Ghek", huomautti Gahan. "Heidän kehittymisteoriansa ei pidä paikkaansa, sillä se ei ole omiaan kehittämään sopusuhtaisesti heidän koko olemustaan. Olette voimistuttaneet aivoja ja antaneet ruumiin kuihtua, mutta toisen käsillä ette ikinä kykene samaan kuin omillanne kykenisitte. Minun käteni ovat harjautuneet miekan käyttöön; jokainen lihakseni toimi silmänräpäyksessä ja täsmällisesti — melkein koneellisesti — hetken tarpeiden mukaan. Itse tuskin huomaan ajattelevani taistelun aikana — niin nopeasti sujahtaa säiläni kärki jokaiseen aukkoon tai siirtyy minua puolustamaan, jos minua uhataan, että tuntuu melkein siltä kuin olisi kylmällä teräksellä silmät ja aivot. Te kaldane-aivoinenne ja rykor-ruumiinenne ette voi toivoakaan voivanne ikinä kehittyä yhtä täydellisiksi tässä suhteessa kuin minä. Aivojen voimistamisen ei pitäisi olla ihmisen yksinomainen pyrkimys. Täyteläisin ja onnellisin on sellaisten elämä, joiden sekä ruumis että sielu ovat sopusuhtaisesti saavuttaneet mahdollisimman korkean tason, mutta hekään eivät voi koskaan saavuttaa täydellisyyttä. Ehdoton ja yleinen täydellisyys merkitsisi puuduttavaa yksitoikkoisuutta ja kuolemaa. Luonnossa täytyy olla vastakohtia, yhtä hyvin varjoa kuin kirkasta valoakin, surua ja onnea, oikeata ja väärää, syntiä ja hyvettä."
"Minulle on aina opetettu toisin", vastasi Ghek. "Mutta opittuani tuntemaan tämän naisen ja sinut, jotka olette toisen rodun vesoja, olen johtunut uskomaan, että saattaa olla muitakin päämääriä, täysin yhtä korkeita ja tavoiteltavia kuin kaldanein. Ainakin olen vilahdukselta saanut tutustua onnellisuudeksi nimittämäänne tilaan, ja käsittääkseni se lienee hyvä, vaikka minä en kykenekään tuomaan sitä julki. En osaa nauraa enkä hymyillä, mutta sittenkin valtaa mieleni tyytyväisyys, kun tämä nainen laulaa; se tunne avaa sieluni silmien eteen ihmeellisen kauniita ja riemuisia näköaloja, jotka ovat paljon suurenmoisempia kuin virheettömän aivotoiminnan tuottama nautinto. Toivoisin, että olisin syntynyt teidän rotunne jäseneksi."