Pimeä oli jo tullut, kun korkeiden puiden välitse näin Kaolin kaupunkia ympäröivät jykevät muurit.
Maantiellä ei meille ollut enää sattunut minkäänlaisia kommelluksia eikä seikkailuja, ja vaikkakin harvat vastaantulijat olivat silmäilleet kookasta kalotiani ihmetellen, niin kukaan ei ollut aavistanut ihoni väriä, jonka olin sivellyt tasaisesti punaiseksi yltympäri ruumistani. Mutta oli kokonaan toinen asia päästä Kaolin jeddakin Kulan Tithin lujasti suojattuun kaupunkiin kuin kulkea sitä ympäröivän maan halki. Kaikkiin Marsin kaupunkeihin saapuessaan on jokaisen tehtävä tyydyttävästi ja yksityiskohtaisesti selkoa itsestään, enkä vähääkään luulotellut voivani pettää niiden vartioupseerien valppautta ja terävyyttä, joiden luokse minut vietäisiin heti, kun ilmestyisin jollekin portille.
En voinut keksiä mitään muuta keinoa kuin koettaa hiipiä kaupunkiin salaa pimeän turvissa ja luottaa keinokkuuteeni, että voisin sitten piileskellä jossakin vilkasliikkeisessä kaupunginosassa, jossa ilmitulon vaara olisi pienempi.
Näitä ajatuksia hautoen kiersin korkeata muuria, pysytellen aina metsän reunassa. Jonkun matkan päähän asti muurista oli kaikki puut hakattu pois, etteivät viholliset voisi lähestyä metsän suojassa.
Useita kertoja yritin eri kohdista nousta vallitukselle, mutta minunkin Maassa kehittyneiden lihasteni ponnistukset raukesivat tyhjiin näihin taitavasti rakennettuihin varustuksiin. Noin yhdeksän metrin korkeuteen saakka muurin ulkoseinämä kallistui ulospäin, sitten se kohosi suunnilleen saman verran aivan pystysuoraan, minkä yläpuolella oli vielä noin neljän ja puolen metrin korkuinen, sisäänpäin kalteva osa.
Ja muurin pinta sitten! Kiilloitettu lasi ei ole sen sileämpää. Lopulta minun oli tunnustettava, että vihdoinkin olin tavannut Barsoomissa sellaisen varustuksen, jonka yli en kyennyt nousemaan.
Alla päin ja masentuneena piilouduin metsään lähelle idästäpäin kaupunkiin vievää leveätä viertotietä ja laskeuduin nukkumaan, Woola vieressäni.
KUUDES LUKU
Sankarina Kaolissa
Oli jo valoisa päivä, kun heräsin siihen, että läheisyydestä kuului hiipivää liikettä.