Useita kertoja Thurid viittasi joen poikki minuun päin, mutta mieleeni ei juolahtanutkaan epäillä, että hänen viittoilunsa olisi tarkoittanut minua. Pian hän ja Matai Shang astuivat jälkimäisen veneeseen, käänsivät sen keulan ympäri ja ohjasivat joen poikki suoraan minua kohti.
Heidän lähestyessään peruutin venettäni yhä syvemmälle kallioulkoneman alle, mutta vihdoin oivalsin selvästi, että he pyrkivät samaan suuntaan. Heillä oli viisi miestä melomassa, ja vaikkakin heidän veneensä oli isompi, lipui se eteenpäin siksi nopeasti, että sain ponnistaa voimiani äärimmilleen päästäkseni samaa vauhtia pois heidän tieltään.
Joka hetki pelkäsin veneeni keulan tärähtävän kallioon. Joelta hohtavaa valoa ei enää näkynyt, mutta kulkusuunnassamme kajasti heikosti kaukaista himmeätä tuiketta, ja yhä oli selvää vettä edessäni.
Vihdoin selvisi minulle oikea asianlaita — olin Issin maanalaisen sivujoen uomassa. Joet yhtyivät juuri siinä kohdassa, jossa olin piillyt.
Thernien vene oli nyt hyvin lähellä minua. Melani loiske hukkui heidän veneensä kohinaan, mutta edellä oleva valo läheni, joten he ennen pitkää huomaisivat minut.
Minun oli toimittava ripeästi ja tehtävä jotakin heti paikalla. Käänsin veneeni keulan oikealle ja painauduin joen kallioista seinää vasten, Matai Shangin ja Thuridin saapuessa keskellä jokea, joka oli paljoa kapeampi kuin Iss.
Heidän tullessaan lähemmäksi kuulin Thuridin ja thernien isän keskustelevan.
"Sanon sinulle, thern", selitti musta dator, "että haluan vain kostaa John Carterille, Heliumin prinssille. En vie sinua loukkuun. Mitäpä etua minulla olisi siitä, jos kavaltaisin sinut niille, jotka ovat syösseet tuhoon kansani ja sukuni?"
"Pysähtykäämme hetkiseksi, niin että voit esittää suunnitelmasi", vastasi hekkador. "Kun sitten jatkamme matkaamme, tiedämme paremmin omat ja toistemme velvollisuudet."
Hän antoi määräyksen melojille, ja nämä ohjasivat veneen kallion kupeeseen tuskin kymmenen metrin päähän minästä.