Kyyristyen D'Arnotin viereen hän kirjoitti kaarnan sileälle sisäpinnalle muutaman sanan ja ojensi sen sitten ranskalaiselle.
D'Arnot hämmästyi nähdessään selvillä paino kirjaimilla piirrettyinä seuraavat englanninkieliset sanat:
"Olen Apinain Tarzan. Kuka te olette? Osaatteko tätä kieltä?"
D'Arnot tarttui kynään, mutta pysähtyi sitten. Tämä vieras mies kirjoitti englantia — ilmeisesti hän oli siis englantilainen.
"Kyllä", vastasi hän, "minä ymmärrän englantia. Puhun sitä myöskin. Nyt voimme keskustella. Sallikaa minun ensiksi kiittää kaikesta, mitä olette tehnyt hyväkseni."
Mies vain pudisti päätänsä ja osoitti lyijykynää ja kaarnanpalasta.
"Mon dieu!" huudahti D'Arnot. "Jos olette englantilainen, kuinka ette osaa puhua englantia?"
Sitten hänen mieleensä välähti selitys tähän ilmiöön: tuo mies oli mykkä, ehkäpä kuuromykkäkin.
Hän otti siis kaarnan käteensä ja kirjoitti englanniksi:
"Olen Paul D'Arnot, luutnantti Ranskan laivastossa. Kiitän teitä siitä, mitä olette tehnyt hyväkseni. Olette pelastanut henkeni, ja olen siis iäti teille kiitollisuudenvelassa. Saanko kysyä, mistä johtuu, että kirjoitatte englantia, mutta ette puhu sitä?"