"Kovin ikävää, että teitä on vaivattu, hyvä herra", virkkoi Tarzan kääntyen sanomalehtimieheen päin. "Toivotan herralle hyvää yötä", lisäsi hän, kumarruksellaan ajaen siron nuoren miehen ulos huoneesta ja sulkien oven hänen nenänsä edessä.
Tuntia myöhemmin kääntyi Tarzan, paksuhko käsikirjoitus takkinsa taskussa, Rokoffin huoneen ovella.
"Teinä minä matkustaisin pois Ranskasta", sanoi hän, "sillä ennemmin tai myöhemmin saan aiheen surmata teidät niin, ettei se millään muotoa saata sisartanne ikävyyksiin".
KUUDES LUKU
Kaksintaistelu
D'Arnot nukkui, kun Tarzan astui heidän huoneistoonsa Rokoffin luota lähdettyään. Tarzan ei häirinnyt häntä, mutta seuraavana aamuna hän kertoi edellisen illan tapahtumat unohtamatta ainoatakaan yksityiskohtaa.
"Mikä hupsu minä olenkaan ollut!" päätti hän puheensa. "De Coude ja hänen vaimonsa olivat molemmat ystäviäni. Kuinka olen heidän ystävyytensä palkinnut? Vähällä piti, etten murhannut kreiviä. Olen heittänyt häpeän varjon kunnon naisen nimelle. On hyvin luultavaa, että olen särkenyt onnellisen kodin."
"Rakastatteko Olga de Coudea?" kysyi D'Arnot.
"Jollen varmaan tietäisi, että hän ei rakasta minua, niin en voisi vastata kysymykseenne, Paul; mutta olematta häntä kohtaan epähieno, voin sanoa teille, että minä en rakasta häntä eikä hän minua. Hetkiseksi valtasi meidät äkillinen huumaus — muuta se ei ollut — ja olisi jättänyt meidät koskemattomiksi yhtä nopeasti kuin oli meidät vallannutkin, vaikka de Coude ei olisi saapunutkaan. Kuten tiedätte, minulla on ollut vain vähän kokemusta naisten seurassa. Olga de Coude on hyvin kaunis; se seikka ja kiehtovan ympäristön himmeä valo sekä turvattoman vetoaminen minun suojelukseeni olivat asioita, joiden vaikutusta sivistyneempi mies olisi voinut vastustaa; mutta minun sivistykseni ei ulotu edes marrasketeen — se ei ole edes vaatteitani syvemmällä.
"Pariisi ei sovi minulle. Täällä minä vain kompastun yhä pahempiin sadinkuoppiin. Ihmisten laatimat rajoitukset ovat ärsyttäviä. Aina tunnen itseni vangituksi. Minä en voi tätä sietää, ystäväni, ja siksi ajattelenkin palata omaan viidakkoon elämään sitä elämää, johon Jumala minut oli aikonut asettaessaan minut sinne."