Nainen oli luvannut pitää lasta, kunnes Paulvitsh palaisi Englantiin. Mutta kullanhimo oli nyt houkutellut hänet vuorostaan pettämään lupauksensa, ja hän oli ryhtynyt loordi Greystoken asianajajan kanssa neuvottelemaan lapsen palauttamisesta.
Esmeralda, vanha neekerihoitajatar, joka oli ollut Amerikassa lomalla pikku Jackin ryöstön aikaan — hän piti poissaoloaan koko onnettomuuden syynä — oli palannut matkaltaan ja tunsi lapsen heti oikeaksi.
Lunnaat oli maksettu, ja kymmenen päivää ryöstön jälkeen oli tuleva loordi Greystoke aivan vahingoittumattomana palautettu isänsä kotiin.
Ja niin oli viimeinen ja suurin Nikolas Rokoffin monista konnantöistä mennyt kurjasti myttyyn hänen ainoan ystävänsä osoittaman petollisuuden kautta, vieläpä päättynyt tuon pääroiston kuolemaan, tuottaen loordi ja lady Greystokelle mielenrauhan, jota he eivät kumpikaan olisi voineet tuntea niin kauan kun venäläinen oli elossa ja hänen kavala mielensä kykeni suunnittelemaan uusia konnantöitä.
Rokoff oli kuollut, ja vaikka Paulvitshin kohtalo oli tuntematon, oli heillä täysi syy uskoa, että hän oli sortunut viidakon vaaroihin siellä, missä he viimeksi olivat hänet nähneet — herransa konnamaisen apurin.
Ja mikäli he osasivat päätellä, olivat he nyt ainiaaksi vapaat näiden kahden miehen alituiselta uhalta — ainoiden vihollisten, joita Apinain Tarzanin oli milloinkaan tarvinnut pelätä, koska he olivat raukkamaisesti suunnanneet iskunsa hänen rakastamiinsa eikä häneen itseensä.
* * * * *
Onnellinen oli se perhe, joka kokoontui Greystoken taloon sinä päivänä, jolloin loordi ja lady Greystoke astuivat Englannin maakamaralle Shorewaterin kannelta.
Heitä seurasi Mugambi ja mosula-nainen, jonka hän oli löytänyt kanootin pohjalta tuona yönä Ugambin pienen sivujoen rannalla.
Nainen oli pitänyt parempana liittyä uuteen herraansa kuin palata entisen miehensä luo, jolta hän oli tahtonut karata.