Vihdoin kuitenkin neljä nuorempaa soturia raastoi Tarzanin raa'asti ulos majasta, ja kun he kerran pääsivät hirveästä paikasta pois, näytti kammon tunne häviävän heidän villistä sydämestään. Parikymmentä ulvovaa neekeriä tuuppi ja sysi vankia pitkin kylätietä sitoakseen hänet sitten paaluun pienten tulien ja kiehuvien keittoastioiden piirin keskelle.

Kun hän vihdoin oli köytetty paaluun ja näytti olevan aivan avuton ja ilman mitään pelastuksen toivoa, paisui Rokoffin rohkeus tavalliseen määräänsä, koska ei ollut vaaraa uhkaamassa.

Hän astui aivan apinamiehen viereen ja ottaen keihään eräältä villiltä pisti ensimmäisenä avutonta uhria. Pieni verivirta alkoi vuotaa pitkin jättiläisen sileätä ihoa kyljessä olevasta haavasta, mutta hänen huuliltaan ei kuulunut yhtäkään tuskan valitusta.

Halveksiva hymy hänen kasvoillaan näytti raivostuttavan venäläistä. Päästäen kokonaisen tulvan kirosanoja hän syöksyi avuttoman vangin kimppuun, iski häntä nyrkillään kasvoihin ja potki häntä armottomasti sääriin.

Sitten hän kohotti raskaan keihäänsä syöstäkseen sen vankinsa sydämeen.
Apinain Tarzan hymyili hänelle yhä halveksivasti.

Ennenkuin Rokoff ehti iskeä keihäällään, heittäytyi päällikkö hänen kimppuunsa ja veti hänet pois uhrinsa luota.

"Seis, valkoinen mies!" huudahti hän. "Jos riistät meiltä tämän vangin ja kuolemantanssimme, saat itse astua hänen sijaansa."

Uhkaus osoittautui erittäin tepsiväksi. Rokoff ei enää käynyt vangin kimppuun, vaikka hän yhä seisoi likellä ja viskeli ivasanoja viholliselleen. Hän sanoi Tarzanille aikovansa itse syödä apinamiehen sydämen. Hän kuvaili seikkaperäisesti Tarzanin pojan tulevaa kolkkoa elämää ja ilmoitti, että hänen kostonsa kohtaisi Jane Claytoniakin.

"Sinä luulet vaimosi olevan turvallisesti Englannissa", sanoi Rokoff. "Typerä houkkio! Hän on juuri nyt sellaisen miehen käsissä, joka ei ole kovin kunniakasta syntyperää, ja kaukana Lontoon turvallisuudesta ja ystäviensä suojeluksesta. En aikonut sanoa tätä sinulle, ennenkuin olisin voinut tuoda Viidakkosaarelle todisteen hänen kohtalostaan. Nyt kun olet kärsimäisilläsi julmimman kuoleman, mikä on tullut valkoisen miehen osaksi, olkoon tämä tieto vaimosi kohtalosta lisänä niihin kidutuksiin, joita sinun on kärsittävä, ennenkuin villien viimeinen keihäänisku vapauttaa sinut tuskistasi."

Tanssi oli nyt alkanut, ja ympärillä hyppivien soturien kiljaisut hukuttivat meluunsa Rokoffin enemmät yritykset kiusata uhriansa.