— Mahomet, sanoi nainen, — kaikki tämä on pahasta, sillä ei ole kuin yksi Jumala.
— Hän palkitsee minun pyrkimykseni hänen etsinnäkseen, virkkoi Bosambo miettivänä. — Mutta jos Sandi paranee, niin kiitän kaikkia jumalia, sillä muuten loukkaan häntä, joka pelasti herrani.
Hänen asemansa oli vaikea, hän tiesi sen. Juuri edellisenä yönä hän oli siepannut Tolonin salaisen lähetin, joka oli tullut Ochoriin kehoittamaan heitä hyökkäämään Sandin miesten kimppuun pohjoisesta päin ja ajamaan heitä kapinoivan kuninkaan odottavia legioonia kohti. Bosambo otti mieheltä selville koko viestin, ennen kuin lopetti hänet.
Seurasi vielä kaksi tuskallisen odotuksen päivää. Eräs chorilainen päämies, jolle oli luvattu heimon päällikkyys, koetti jouduttaa tapahtumain kehitystä ja ryömi eräänä iltana Bosambon majaan saadakseen tarvitsemansa paikan avoimeksi.
Bosambo, joka odotti häntä, nuiji hänet tajuttomaksi äkkiä ja tehokkaasti, kiskoi hänet yön pimeydessä joen rantaan ja heitti hänet veteen naru kaulassa ja kivi narun päässä.
Se vei asian päätökseen eräässä suhteessa, sillä kaivaten päällikköään hänen kannattajansa tulivat Bosambolta vaatimaan, että mies oli annettava heille. Heidän päällikkönsä vastaus oli tehokas. Puhujana toiminut mies kantoi Bosambon äkkipikaisuuden merkkiä hautaan asti. Miten asiat olisivat kehittyneet, on vaikea arvata, mutta Sandin kutsu saapui Bosambolle, ja hän kutsui kansansa koolle.
— Menen Sandin luo, sanoi hän heille, — Sandin, joka on minun herrani ja teidän ja lisäksi minun sukulaiseni, niin kuin tiedätte. Ja jätän tänne kansan, joka on kiittämätön ja turmeltunut. Sanon teille nyt, että minun poissaollessani teidän tulee pysyä työssänne ettekä saa tehdä pahaa — ette saa seurata hullujen neuvoja ja omien juonienne pyyteitä — sillä palatessani minä rankaisen nopeasti; ja jos joku on tottelematon minulle, niin puhkaisen hänen silmänsä ja heitän hänet metsän petojen raadeltavaksi. Teen tämän Iwan kautta, joka on kuolema.
Minkä jälkeen Bosambo läksi lähetysasemalle ottaen mukaansa päävaimonsa ja viisikymmentä sotilasta.
Hän tuli Sandin luo neljänkymmenenkahdeksan tunnin kuluttua siitä, kun komissaari oli lähettänyt kutsun, ja kyykötti herransa vuoteen vieressä.
— Bosambo, sanoi Sandi, — olen ollut hyvin sairas ja olen vieläkin liian heikko nousemaan. Ja minun maatessani täällä Toloni, Akasavan kuningas, on noussut kapinaan ja hänen kanssaan koko maakunta.