— Vanhus, sanoi hän, — montako vuotta sinulla on vielä elettävänä?
— Herra, sanoi vanhus, — se riippuu sinun sanastasi.
Sanders siveli poskeaan miettivänä, ja vanhus tarkkasi häntä pelokkain silmin.
— Sinä menet Bosambon, Ochorin päällikön, luo ja sanot hänelle, että minä olen lähettänyt sinut, ja sinä saat hoitaa hänen puutarhaansa ja kantaa hänen vesiänsä, kunnes kuolet, sanoi Sanders.
— Olen niin vanha, että se tapahtuu pian, sanoi vanhus.
— Jos olisit nuorempi, niin se tapahtuisi vielä pikemmin, sanoi
Sanders. — Poikasi asiassa odotamme huomisaamuun.
Taka-alalla olleet hausat veivät nuoremman miehen Sandersin pystyttämälle leirille, joka sijaitsi alempana joen rannalla (ohikulkenut vene oli omiansa saattamaan päällikön epäilyksenalaiseksi), ja aamulla, kun tuli tieto, että lapsi oli kuollut — järkytyksestä, vammoista vai vilustumisesta, siitä ei Sanders vaivautunut ottamaan selkoa — päällikön poika hirtettiin.
Kerron nämä tarinat Joen Sandersista, jotta hänestä voitaisiin muodostaa käsitys ja huomata, millainen työ hänellä oli suoritettavanaan. Jos hän olikin nopea rankaisemaan, niin hän työskenteli hallitsemiensa ihmisten käsitysten mukaisesti, sillä heillä ei ollut muistia: eilispäivä vikoineen, erehdyksineen ja tekoineen oli kaukana takanapäin, ja miestä rangaistiin syyttömästi, jos häntä rangaistiin sellaisesta rikoksesta, jonka hän oli unohtanut.
Suuren erehdyksen tekeminen on mahdollista, mutta Sanders ei tehnyt sellaista koskaan, vaikka hän kerran olikin vähällä tehdä.
Sanders selitti näkökantansa professori sir George Carsleylle, kun tämä huomattu tiedemies odottamatta saapui päämajaan Britannian hallituksen asialle tutkimaan troopillisia tauteja itse paikalla.