Hän pysähtyi kylätien varjossa ja antoi ohjakset Lilylle siksi aikaa kuin hän sytytti sikarin. Pieni liekki hänen kätensä alla teki hänen hohtavat kasvonsa vieläkin punaisemmiksi ja Lily käänsi pois katseensa tuntien hetkellistä vastenmielisyyttä. Ja kuitenkin jotkut naiset pitivät häntä sievänä!
Ojentaessaan ohjakset takaisin sanoi Lily myötätuntoisesti: "Onko teillä ollut niin paljon ikäviä asioita suoritettavana?"
"Onpa jotenkin!" Trenor, joka sai harvoin kenenkään itseään kuuntelemaan — vaimonsa yhtä vähän kuin tämän ystävätkään — antautui tuttavallisen juttelun harvinaiseen huviin. "Te ette tiedä, miten miesparan on puskettava eteenpäin pitääkseen tällaiset asiat käynnissä." Hän huiskautti piiskaansa Bellomontin peltoihin päin, jotka levisivät siinä heidän edessään uhkuvina. "Judylla ei ole käsitystäkään siitä, mitä hän kuluttaa — ei siitäkään, ettei asioita niin vaan pidetä käynnissä", keskeytti hän itsensä, "mutta mies on saanut pitää silmänsä auki ja käyttää kaikkia keinoja. Vanhempani elivät tavallisesti kuin tappelevat kukot tuloillaan ja säästivät niistä — onneksi minulle — myöskin huomattavan osan. Kaikki naiset luulevat — tarkoitan: Judy luulee —, ettei minulla ole muuta tekemistä kuin mennä kerran kuussa kaupunkiin leikkaamaan irti osakekuponkeja, mutta tosiasia on se, että koneiston käynnissäpito kysyy kovaa työtä. Eipä sillä, että minulla olisi tänään valittamista", jatkoi hän hetken kuluttua, "sillä minä tein oikein hyvät affäärit, kiitos siitä Stepneyn ystävän Rosedalen: sivumennen sanoen, Miss Lily, toivon, että koettaisitte vakuuttaa Judylle, että hän kohtelisi ihmisiksi tuota vekkulia. Hän on tulemassa kyllin rikkaaksi lyödäkseen meidät kaikki laudalta jonakin lähipäivänä, ja jos Judy kutsuisi hänet vain päivällisille silloin tällöin, niin saattaisin ehkä saada hänestä irti jotakin. Se mies on kärkäs tuntemaan henkilöt, jotka eivät tahdo tietää hänestä, ja sellainen mies tahtoo tehdä kaikkensa ensimmäiselle naiselle, joka osoittaa hänelle huomiota."
Lily epäröi hetkisen. Alkuosa hänen seuralaisensa puhelusta oli saanut liikkeelle mielenkiintoisen ajatussarjan, mutta Mr. Rosedalen nimen mainitseminen keskeytti sen jyrkästi. Hän teki heikon vastaväitteen.
"Mutta tiedättehän, että Jack koetti ottaa hänet mukaan, mutta hän oli mahdoton."
"Oh, hitto vie — koska hän on lihava ja kiiltävä ja hänellä on kauppiaan eleet! No hyvä, minä en voi sanoa muuta kuin että ne, jotka ovat kyllin viisaita kohtelemaan häntä ihmisiksi, tulevat nyt siitä hyötymään suunnattomasti. Muutaman vuoden kuluttua hän on oleva mukana seuraelämässä, tahdoimmepa tai emme, ja silloin hän ei halua antaa pois puolta miljoonaa juomarahoja päivällisistä."
Lilyn ajatukset alkoivat jälleen suuntautua Mr. Rosedalen tungettelevasta olennosta Trenorin ensimmäisiin sanoihin. Eikö hän saattanut tästä autiosta, salaperäisestä Wall Streetin maailmasta löytää keinoja päästä pois ikävästä ja tukalasta tilastaan? Hän oli usein kuullut naisten keinottelevan rahaa tällä tavalla ystäviensä kautta. Hänellä ei ollut sen parempaa käsitystä toiminnan laadusta kuin useimmilla hänen sukupuolestaan ja tuon toiminnan epämääräisyys näytti vähentävän sen epämieluisuutta. Hän ei kuitenkaan missään tapauksessa voinut kuvitella nöyrtyvänsä keinottelemaan "irti" rahoja Mr. Rosedalelta; mutta olihan tässä hänen rinnallaan mies, jolla oli varoja yllin kyllin ja joka hänen läheisimmän ystävättärensä miehenä oli häneen melkein veljellisen läheisissä suhteissa.
Sisimmässään Lily tiesi, ettei tuolla veljelliseen vaistoon vetoamisella Gus Trenor ollut taivutettavissa. Mutta tämä tilanteen selitystapa auttoi tekemään sen vähemmän räikeäksi, ja Lily oli aina arka arvostaan omissa silmissään. Hän oli moraalisesti yhtä herkän tarkka kuin ruumiillisestikin, ja kun hän tarkasteli omaa sisäistä elämäänsä, oli siellä muutamia lukittuja ovia, joita hän ei avannut.
Kun he saapuivat Bellomontin portille, kääntyi hän hymyillen
Trenoriin päin.
"On niin ihana iltapäivä — ettekö halua ajeluttaa minua vielä hieman? Olen ollut jokseenkin tympeällä päällä koko päivän, ja on niin rauhallista saada olla erillään ihmisistä, jonkun kanssa, joka ei tahdo muistella, jos olen hieman ikävä."