Willmar. Sinä lupasit naida sen tytön, jolla oli ne hyvät avut, jotka vaadeit, minä lupasin toimittaa sen. Minä olen puheeni pitänyt, nyt on sinun —
Osvald. No kuulkaa nyt vaan —
Willmar. Voitko mulle näyttää ainoatakaan vikaa? Fransiska on kaunis, nuori, rikas —
Osvald. Mutta näitten kaikkein ohessa —
Willmar (puhettansa kesken heittämättä). Sivistynyt, hän laulaa, puhuu Ranskan, Englannin, Italian kieliä —
Osvald (syrjään). Miksikä en vielä vaatinut heprean kieltä?
Willmar (aikoo mennä). Minä tahdon puhutella häntä —
Osvald (pidättää häntä). Jumalan tähden, tohtori, mikä kiiru? Odottakaa toki —
Willmar. Minä olen saanut lupauksesi.
Osvald (jotakin äkkiä mietittyänsä). Tohtori, te ette vielä ole voittanut, Fransiskalla ei vielä ole kaikkia —