Kiusallinen äänettömyys.
SOTURI, hiljaa Cyranolle, näyttäen saalistaan. Vaan mitä me näillä teemme?
CYRANO, ottaen miekan, jossa päähineet ovat, antaa niiden liukua De Guichen jalkoihin, tekee kunniaa. Ehkä herra kreivi vie ne ystävilleen! Olkaa hyvä, ottakaa!
DE GUICHE, nousee, jyrkästi.
Mä lähden. Kantajani tänne!
Cyranolle, rajusti.
Sanokaahan…
CYRANO.
No!
ÄÄNI, kadulla, huutaen.
Kreivin kantajat!
DE GUICHE, joka on saanut itsensä hillityksi, hymyillen. On kirja, jolla on nimenä "Don Quichotte". Te ette ehkä sitä oo lukenut?
CYRANO. Oon kyllä. On kuin oma suku siin' esiintyisi!
DE GUICHE.
Niinpä ajatelkaa…
KANTAJA, tulee taustalle. Täällä on kantotuoli.