ROXANE, avaa kätensä ja nenäliina putoaa maahan.
Vaan miksi?
Koko komppania tekee liikkeen nostaakseen nenäliinan maasta.
CARBON, ottaa sen kiireesti.
Liputta me oltiin tähän asti.
Vaan nyt kun saimme tän, nyt lippu myöskin meill' on!
Se taistoon käytäessä liehuu kauneimmasti.
ROXANE, nauraen.
Se hiukan pieni on.
CARBON, kiinnittäen nenäliinan hilparinsa päähän.
Vaan pitsiä!
SOTURI, toisille. Nyt vois vaikk' kuolla, kun nuo ihmeen kauniit kasvot näki, jos vatsan täytteenä ees pähkinäkään ois!
CARBON, joka kuulee tämän, harmistuen.
Hyi! Hieno nainen tääll' on, moinen puhe pois!
ROXANE. Tää ilma hiukaisee; on mulla itselläki jo nälkä: lintua ja leivoksia, voita, ja viiniä, ma pyydän!
Hämmästystä.
ERÄS SOTURI.
Kaikkiako noita?