ÄITI MARGUERITE.
Hän on köyhä.
SISAR MARTHE.
Niinkö?
ÄITI MARGUERITE. Niin, monsieur le Bret sen kertoi.
SISAR MARTHE. Varmaanpa hän sitten auttanee myös ystäväänsä!
ÄITI MARGUERITE. Ei, sit' ei hän silti tee, ei uskalla, se loukkais Cyranota kovin!
Taustalla näkyy Roxane puettuna mustiin, lesken hunnussa ja suruharsoissa; de Guiche komeaan hovipukuun puettuna seuraa häntä. He kävelevät hyvin hitaasti. Äiti Marguerite nousee seisomaan.
Vaan tuolta joku saapuu tänne nyt — ma kuulen. Ah, näenkin: madame Madleine… ja sitten vielä jokunen vieras… ovat tuolla puiston tiellä he tulossa…
SISAR MARTHE, hiljaa sisar Clairelle.
Grammontin herttua?!
SISAR CLAIRE, katsoen.
Niin luulen!
SISAR MARTHE.
On kuukausia siitä kun hän täällä kävi!