KAIKKI SISARET.
Hän on niin reima! — Nerous silmistänsä loistaa! —
Hän kiusottaa! — Mut on myös aihe hauskuuteemme!
Hän hyvä on! — Me hälle parhaan tortun teemme!
SISAR MARTHE.
Vaan hän ei varmaan ole oikein uskovainen!
SISAR CLAIRE.
Me hänet käännytämme!
KAIKKI SISARET.
Niin! Niin!
ÄITI MARGUERITE, Marthelle. Lapsukainen, sua kiellän — teitä muita myöskin: sitä ette saa tehdä. Rauhaansa te sillä häiritsette! Ehk' ei hän sitten tänne tulis — ajatelkaa!
SISAR MARTHE.
Vaan… Jumala…!
ÄITI MARGUERITE. Niin, Hänen edessänsä velkaa on jokainen. Hän tuntee kaikki.
SISAR MARTHE. Kyllä, mutta… kun lauantaisin tapaan tällä Cyranon, hän sanoo: "eilen taas ma lihaa syönyt oon".
ÄITI MARGUERITE. Vai niin… ja sittenkään niin paljon paastonnutta ei monta lie! Hän täällä viimeks ollessaan ei ollut kahteen päivään syönyt palaakaan!
SISAR MARTHE.
Ah…?