LE BRET.
Ei Cyrano oo täällä.
RAGUENEAU. Siispä hävinnyt oon vedon.
LE BRET.
Hyvä ettei tullut hurjapäisnä.
Kuuluu kansansävel ja Montfleury ilmestyy näyttämölle; hän on
luonnottoman lihava, paimenpuvussa, ruusuilla koristettu hattu
päässä, toiselle korvalle kallellaan; puhaltaa säkkipilliä.
PERMANNOLLA OLIJAT, käsiään taputtaen.
Hei, Montfleury!
ÄÄNI.
Oot hyvin aina näytellyt!
MONTFLEURY, tervehdittyään, näyttelee Phédonin osaa. "Ah, onnekas, ken jätti kauas hovin melun ja hiljaisuudess' alkoi aatos-askartelun, ken, tuulen leikkiessä veessä, maassa, puussa…"
MUUAN ÄÄNI, permannon keskeltä. Sa lurjus, sanoinhan, sa ettet tässä kuussa saa näytellä!
Hämmästys. Kaikki kääntyvät katsomaan. Hälinää.
ERI ÄÄNIÄ.
Hä? — Mitä? — Kuka?…