JODELET. Se suuri taiteilija, joll' on suuri vatsa, ja joka juuri siksi tääll' on suosiossa, on tuntenut, ett' täytyy tuossa tuokiossa…
PERMANTOYLEISÖ.
Se raukka!
JODELET.
… hänen päästä ulos…
PERMANTOYLEISÖ. Takaisin hän tulkoon!
JOTKUT.
Ei!
TOISET.
Hän tulkoon!
NUORUKAINEN, Cyranolle. Mutta tietenkin teill' on kai joku syy vihata Montfleurytä?
CYRANO, kohteliaasti, yhä istuen. Te nuori ankanpoika, onhan mulla niitä: On kaksi, vaikka yksi riittäis hyvin. Nähkää: Pro primo: hän on kurja näyttelijä, ähkää ja puhkaa; runoa hän lausuu läähättäen kuin nousis taakkaa kantain päälle jyrkän mäen! — Secundo: se on salaisuus…
VANHA PORVARI, hänen takanaan. Vaan kaikki luuli tääll' että näytellään, ja te…
CYRANO, kääntäen tuolinsa porvariin päin; kunnioittavasti.
Te vanha muuli!
Keskeytin Montfleuryn, ja mun on hyvä olla.
Baro!? Hm! Arvoltaan hän yhtä on kuin nolla!