"Soo! Mikä vika sitten vanhoilla kontrahdeilla on?"
"Noh, ne apupäivät ja toisenhengen päivät ja leikkuupäivät — tietäähän herra paroni itse paremmin kuin me!"
Paroni pyörähti ympäri ja katseli karsaasti kunnan miestä.
"Oletko hullu, vai!" karjui hän. "Sinä lurjus olet olevinasi kunnan vanhin etkä tiedä mitä laissa seisoo!"
"Tiedän kyllä, herra paroni", vastasi mies tyynesti ja nöyrästi. "Laissa seisoo 127 pykälässä, että jolla on 9 tiinaa peltomaata, sen pitää tehdä moisioon 250 hevospäivää ja 250 miespäivää, puida moision riihet, kehruut kehrätä ja maksaa pienet verot. Mutta apupäivistä ja muista aputöistä ei puhuta mitään."
"Soo! Kuka ne apupäivät sitten tekee?"
"Eikös herra paronin pidä ihmisiä palkata", virkkoi Uudentuvan Jyri.
"Vai niin! Herran pitää rahan edestä palkata ihmisiä ja te makaatte kotona!" Ja herra rupesi suurella pilkkaavalla äänellä nauramaan.
"Keisarin asetuksessa niin sanotaan", puolusti itseään Jyri. "Me kaikki katsoimme sen kirjasta."
"Sinä tahdot varmaankin kunnan oikeudessa saada selkääsi!" huusi paroni ja kääntyi Uudentuvan nuoren perheenmiehen puoleen.