"Onko se sitten mikä vääryys, jos joku käräjäin kautta etsii oikeutta?"
"Sinä otat vaimosi työt ja viet kotiin", lausui opman. "Jos et, niin lähdet ensi tiistaina Oruun haagioikeuteen. Et sinä sieltä enää pieksemättä takaisin tule! Tiedäthän sinä, että Purilaassa ja Orussa ovat samat saksat. Ne eivät jätä sinua rankaisematta. Olkoon se vain kiusasta, mutta he tahtovat kostaa sinulle, kun rohkenit ruveta käräjöimään. Vie työ kotiin ja mene ulos!"
Näin puhui opman kovin vihaisena ja lisäsi:
"Minä olen vanha opman, mutta niin julkeata miestä en ole vielä nähnyt kuin sinä olet. Sinä uskallat moisiolle vastaan panna!"
Minä läksin huoneesta ja odotin porstuassa niinkauvan, kun kunnan vanhin tuli huoneesta.
"Lähdetään kotiin!" virkkoi hän.
"En minä tule", vastasin minä. "Minä lähden opmannin puheille vielä", vastasin minä.
Läksin takaisin huoneeseen.
"Mitä sinä vielä tahdot?" kysyi opman.
"Minä pyydän opmannilta hyvää neuvoa!"