Moonika. Hyvästi, hyvästi!
(Työntää hänet ulos peräovesta.)
Allen (kohtaa Maalinin ovessa). Kaikkein nöyrin palvelijanne (menee).
Maalin. Kaikkein nöyrin palvelijattarenne. (Moonikalle.) Siinä hän sai jäähyväissanan, melkein yhtä pitkän kuin täällä olonsakin! Ei, mutta, täti olettehan te muuttanut pukua —
Moonika. Mitäs tehdä! Täällähän se istui koko puolituntisen. Ja sitte hän on niin likinäköinen, se äijä paha! Hän on nyt menossa täyttä vauhtia. Kas sepä hyvä! Sallykin on muuttanut vaatteita.
Sally (tulee juhlapuvussa). Mitä Allen haki, kun viipyi niin kauan?
Moonika. Herra tiesi mitä se lateli, puuta ja heinää. Onko kahvi kunnossa? Jes — sehän on totta! Niin hän kosi.
Sally. Siunatkoon! Ketä?
Moonika. Etkö sinä pane mitään päähäsi? Ketäkö? Sinua, Sally kulta. Onneksi —
Sally. No, voisit sinä puhua asiasta vähän toisella tavalla.