Moonika. Onneksi! Hän on Grönströmin, matematiikin dosentin lanko.
Sally. No, mitä sinä vastasit hänelle?
Moonika. Vastasin? Käskin hänet heti lähtemään —
Sally. No, — sepä kummallista! Kysymättä minulta mitään?
Moonika. Hänen piti kiiruhtaa konsistooriumiin puhuttelemaan —
Sally. Pappiako?
Moonika. Ei — Grönströmiä, tietysti, niin että Aksel saa korkeimman arvolauseen.
Sally. Entäs kosiminen?
Moonika. Tatatata! Huomenna, huomenna, kuka tässä nyt semmoisissa joutaa huolimaan? Eevan sisar ei saa olla Eevan tytär. Loruja muutenkin koko juttu, emme me kaksi nyt vanhoilla päivillämme enää eroa toisistamme.
Sally. Mutta kuitenkin rakas Moonika.