"Älähän ole milläsikään! Emme me taivasalle kuitenkaan jää. Lieneehän minussa sen verran kuntoa vielä, että kykenen taas mökin tekoon ruveta."
Ja Lauri etsi mökin sijaa ja luuli semmoisen löytävänsäkin muutaman järven lahden rannalla korkean törmän päällä palokankaalla.
Siihen hän rupesi taas vahvoista hirsistä asuinhuoneita rakentamaan, arvellen, ett'eihän mahtane siitä kukaan tulla pois ajamaan, ja yrittäköönpä tulla, niin hän kyllä näyttää, että on sitä sanan mahtia hänelläkin, eikä hän rupea enää muuttamaan.
Kun Lauri oli saanut uuden asuinpaikkansa valmiiksi, nimitti hän sen Loppulaksi, arvellen, että hän on jo osalleen tarpeeksi monta taloa eläessään tehnyt; nyt hän ei enää halua asuinpaikkaansa muuttaa, vaan asuu Loppulassa loppu-ikänsä.
Sattuipa nimismies joskus Loppulassa käymään, vaan ei hän tullut asukkaita pois häätämään, antoi heidän ihan rauhassa asunnossaan olla, ja kulki vaan siellä levähtelemässä, kun matkansa sattui sieltä kautta.
Ja rauhassa eleli Lauri eukkoineen Loppulassa monet vuodet, kirveineen työssä kulkien ja metsän otuksia ja kaloja pyydellen sekä vielä muutaman metsän kuninkaankin kaataen.
Mutta viimmein hän alkoi vanhaksi käydä ja hänen voimansa rupesivat riukenemaan, ja kun hän oli täyttänyt yhdeksänkymmentä vuotta ja alkoi tutista vanhuuden heikkoudesta, niin hänen sielunsa erosi lakastuneesta ruumiista ja kiiti avaruuteen, vaan ruumis laskettiin maan poveen.
Laurin pojat, kun olivat saaneet kuulla isänsä kuolemasta, lähtivät kotoseudulleen käymään, ottaakseen selkoa, kuinka suuri perintö heille olisi jäänyt, vaan kun he tultuaan Loppulaan näkivät, ettei heidän isänsä paitsi mökkiä ollut jättänyt jälkeensä isosti muuta kuin kirveen ja puukon sekä vanhoja vaatteita jonkun vähän, palasivat he kohta taas sinne, mistä olivat tulleetkin, jättäen vanhan äitinsä yksikseen mökissä asumaan.
Vuosikymmeniä ovat Lumivaaran Laurin rakentamat tuvat säilyneet ja ihmetellen katselevat niitä sekä nuoret että vanhat, kummastellen hirsien vahvuutta ja rakennusten lujuutta, ja kun vanhat kertovat, kuinka moneen paikkaan Lauri on uusia rakennuksia tehnyt, koskaan työn raskautta säikähtymättä, niin nuorten täytyy tunnustaa, että harva heidän joukossaan viitsii ruveta tai pystyykään semmoiseen vaivannäköön.