Samalla muuan iso aalto lyöpi vettä sisään ja kastelee häneltä takin liepen.
"Ahaa, kastuitpa!" huudahtaa silloin Kaisu.
"Enpä kovinkaan", vastaa tyyneesti Kalle ja puistelee takin helmaansa sekä asettelee paremmasti pyssyään, joka hänellä on vieressään nahkakotelon sisällä.
"Jopahan ryyppäsi vene", kuuluu isännän ääni perästä.
Kalle, nähdessään äsköstä vielä isomman aallon vierivän Kaisun puoleista laitaa kohti, sanoo sitten vieruskumppanilleen:
"Odotahan, kohta kastut sinäkin!"
Samalla, ennenkuin Kaisu arvaakaan, räiskähtää vettä oikein hyväsesti hänen helmalleen.
"Saitpahan sinäkin!" sanoo silloin Kalle, suu vähän hymyssä.
"Olipa siinä aallossa vettä", naurahtaa Kaisu ja puistelee vyölinäänsä ja helmaansa.
"Jopa nyt taisi kastella", äännähtää Lauri, nähtyään hänkin, miten
Kaisulle kävi.