"Vai niin. Sekö se nyt oli se sanottava?"
"Niin oli."
"Mutta ethän sinä tiedä, rupeammeko me taloksi."
"Tiedänpähän. Olen kuullut niin puhuttavan."
"Ne ovat aivan valeita semmoiset puheet."
"Ja lieneepä sinunkin puolelta jotain aikeessa, koska sinulla nytkin matka, pitää sinne Honkavaaraan."
"Vai niin luulet. Mutta senpä sanon sinulle, ett'en mene sinne semmoisissa asioissa enemmän kuin tännekään."
"No, no; älähän kuitenkaan asiaa kovin pahaksi ota!" sanoo Kaisu,
Kallen vieressä istuessaan ja luoden häneen ystävällisen silmäilyksen.
"Heitetään nyt leikki sikseen! — Minä olen erittäin hyvilläni siitä,
että tulit talossa käymään. Sinun pitäisi käydä täällä useamminkin.
Olisi hauska aina tavata toisiaan."
"Ka, kävisinhän tuota mielelläni useammastikin, kun tämä talo olisi lähempänä ja aikaa olisi enemmän. Mutta näin kesäisenä aikana on siksi paljon kiirettä, ett'ei juuri jää aikaa kyläilemiseen. Olen kuitenkin täällä kulkenut ainakin yhtä useasti kuin sinä meillä."
"Ka onpa sitä ollut minullakin estettä niinkuin sinulla. En voi päästä täältä milloin tahansa."