— Teidän ei tarvitse ollenkaan minusta erota, jos ette tahdo, sanoi
Alice.
— Kuinka minun nyt on teitä ymmärrettävä, kysyi Saarela.
— Eikö sydämenne sano, kuinka teidän on minua ymmärrettävä, kysyi Alice vuorostaan. — Minä olen nuori nainen, mutta olen mielestäni tarkka huomaamaan.
Saarela punastui korvia myöten.
— Minä ymmärrän teidän sydämenne kielen, sanoi Alice. — Ensi hetkestä, kun teidät näin, ymmärsin sen.
— Te saatatte minut pulaan, rakas neiti, sopersi Saarela.
— En usko. Mutta tiedättekö, miksi teille näin puhun?
— En tiedä, sanoi Saarela hiljaa.
— Sentähden, että te olette hyvin kaino nuori mies. Teidän maanne naiset voivat olla vielä kainompia. Olen minä heitä tavannutkin Suomessa käydessäni, vaikka en ole ymmärtänyt heidän kieltään.
— Voin olla, huokasi Saarela.