Alice and Toivo Saarela.
— Tämä sähkösanoma, sanoi Onni — kuuluu suomeksi:
Jumala siunatkoon teitä hääpäivänämme ja ikuisesti!
AHce ja Toivo Saarela.
Vieraat sijoittuivat paikoilleen ja alkoivat aterioida.
Paikkakunnan työväenyhdistyksen torvisoittokunta kaiutteli iloisia säveliä aterian aikana.
Kun aterialta oli päästy, piti Onni Laurila liikuttavan puheen Amerikan matkalla tekemistään kokemuksista. Onni oli oikea kaunopuhuja. Hän osasi temmata kuulijat mukaansa. Toisinaan remahtivat nämä nauramaan, toisinaan kostuivat taas useimpien silmät kyynelillä.
Arvo Perälä lausui itse sepittämänsä runon häävieraille.
Nyt seurasi hääjuhlan jännittävin ohjelman osa. Vanha Laurilan isäntä nousi ylös ja viittasi vastavihityt luokseen.
Käsi kädessä astuivat Onni ja Tyyne, Arvo ja Ilmi vanhan Laurilan eteen. Hääväki tuli uteliaaksi, koska ei kukaan arvannut Laurilan vanhan isännän menettelyn tarkotusta.